Biopolttoaineet antavat jätteille uuden elämän

Suomalaiselle kehittyneelle biopolttoainetuotannolle on avautumassa merkittävästi lisää mahdollisuuksia, jos Suomen hallituksen ilmastostrategia vuoteen 2030 ja Euroopan komission äskettäin julkistamat linjaukset saavat lainvoiman.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi myös komissio haluaa lisätä edistyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tuntuvasti, koska sähköautojen yleistyminen ottaa aikansa.

Edistyksellisiksi biopolttoaineiksi hyväksytään aineet, jotka on valmistettu jätteistä tai tähteistä.

– Ei ruokaa polttoaineeksi, se on perusperiaate, kuvailee tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Suomen kärkiyrityksiä alalla ovat maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi noussut Neste, vastaavaa puupohjaista dieseliä valmistava UPM ja etanoliin erikoistunut St1.

Neste myy uusiutuvaa dieseliä jo nyt yli kymmeneen Euroopan maahan ja Pohjois-Amerikkaan.

– Se on meille merkittävää liiketoimintaa, joka jo viime vuonna toi yhtiöllemme voittoa lähes yhtä paljon kuin perinteinen öljynjalostuksemme. Uusiutuvien polttoaineiden liikevaihto oli viime vuonna noin 2,5 miljardia euroa. Kannattavuudeltaan se on vielä parempaa kuin fossiilinen öljynjalostus, Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen kertoo.

Erilaiset tähteet ja jätteet ovat nykyään noin 80 prosenttia raaka-ainepohjasta, loput on kasviöljyjä.

Dieseliin kannattaa Räsäsen mielestä keskittyä, koska rekat ja laivat liikkunevat vielä pitkään dieselillä, kun taas bensaa käyttävissä henkilöautoissa sähköistyminen voi tapahtua nopeastikin. Suurena mahdollisuutena Neste näkee lentoliikenteen, joka kasvaa koko ajan.

– Kerosiini, jota lentokoneissa käytetään, on hyvin lähellä dieseliä. Uusiutuva dieselimme sopii myös lentokoneiden moottoreihin.

Räsänen myöntää, että ilman yhteiskunnan kannusteita biopolttoaineet eivät lyö lentoliikenteessä läpi, koska ne ovat perinteistä polttoainetta kalliimpia.

UPM:n tammikuussa 2015 aloittanut biojalostamo tuottaa Lappeenrannassa uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä, jota syntyy tähteenä yhtiön kolmella sellutehtaalla Suomessa.

– Se ei lisää hakkuita tai metsänkäyttöä. Biopolttoaineet on nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä liikenteessä, toteaa UPM Biopolttoaineiden johtaja Sari Mannonen.

Sekä Nesteen että UPM:n tuottama biopolttoaine on sataprosenttisesti hiilivetyä, joka käy myös sellaisenaan kaikkiin dieselmoottoreihin. Uusiutuvista dieseleistä on poistettu vedyn avulla happi, jota taas on perinteisessä FAME-biodieselissä, joka on orgaanisesta raaka-aineesta valmistettu metyyliesteri.

Nylundin mukaan perinteinen biodiesel on yksinkertainen tuote, jota voidaan valmistaa vaikka navetassa ja jonka varastoimisessa ja käytössä on ongelmia.

– Uusiutuva diesel on kaikilta ominaisuuksiltaan parempaa kuin perinteinen diesel. Perinteinen biodiesel taas on paljon hankalampi kuin perinteinen diesel.

Sekä Nesteellä, UPM:llä että St1:llä ollaan nyt toiveikkaita, joskin esimerkiksi St1:stä muistutetaan lopullisten päätösten vielä puuttuvan.

– Investointipäätösten aika on, jahka lainsäädäntö saadaan lainvoimaiseksi. Siinä kestää vielä reilustikin kaksi vuotta, St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho laskee.

Yhtiö valmistelee sahanpurupohjaisen etanolitehtaan perustamista Pietarsaareen sekä vastaavan Kajaanissa käynnistymässä olevan tehtaan laajentamista.

Yhdeksän euroa ei ole paljon uuden auton hinnassa. Sen verran enemmän autonvalmistajien pitäisi laittaa rahaa tehtaassa tapahtuvaan tuotantoon, jotta bensiinimoottorit kelpuuttaisivat nyt Suomessa käytettävän 95 E10 -polttoaineen sijaan E20-polttoainetta, Nylund kertoo suuren saksalaisen konsulttiyhtiön lukuihin perustuen.

Tuolloin bensiini voisi siis sisältää enintään 20 tilavuusprosenttia etanolia nykyisen kymmenen sijaan.

– Samassa taulukossa kerrotaan flexifuel-auton lisäkustannukset, 180 euroa, Nylund lisää.

Flexifuel-autoihin voi tankata tavallisen bensiinin sijaan myös E85-korkeaseosetanolia, jossa voi olla 85 prosenttia etanolia. Bioetanolia valmistavan suomalaisen energiayhtiön St1:n harmiksi flexifuel-autot ovat hävinneet Euroopan markkinoilta lähes tyystin. Vain Volkswagen Golfista on etanoliversio.

– Etanoliautojen tarjonta romahti, kun Euro 6 -päästömääräykset tulivat voimaan. Niissä edellytetään, että auto testataan myös pakkasessa etanolipolttoaineella. Mitä kylmempää on, sitä haasteellisempia ovat kylmäkäynnistäminen ja kylmäpäästöt. Volkkarin esimerkki osoittaa, että se on pystynyt tekemään Euro 6 -flexifuel-moottorin, Nylund sanoo.

Hän arvioi, että autonvalmistajat tekevät päästökeskiarvojen paineessa mieluummin päästöttömiä sähköautoja..

– Jos tekee yhden sähköauton, voi tehdä pari kappaletta paljon päästäviä autoja.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli liikennekäytössä vain runsaat 3 500 etanoliautoa, vaikka myös vanhoja, ennen 1.1.2007 käyttöön otettuja bensiiniautoja voisi muuntaa helposti flexifueleiksi.

St1 Biofuelsin myynti- ja kehitysjohtaja Patrick Pitkänen pitää valitettavana, ettei flexifuel-autojen tuotanto ole edennyt. Toisaalta hän huomauttaa, että nykyinen bioetanolituotanto uppoaa helposti E10- ja E5-bensiineihin.

Nykytilanne : Perinteisten polttoaineiden sekaan

Perinteisiä nestemäisiä fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvista raaka-aineista valmistettavilla biopolttoaineilla. Yleisimmin pyritään valmistamaan sellaisia biopolttoaineita, joita voidaan sekoittaa nykyisten standardien mukaisiin bensiini- ja dieselmoottoripolttoaineisiin.

Bensiinimoottoreiden kanssa käytettävien yleisimpien biokomponenttien – alkoholien ja eettereiden – happipitoisuus rajoittaa niiden käyttöä valtaosassa autokantaa.

Bioetanolia valmistavalla St1:llä on Suomessa neljä elintarviketeollisuuden tähteitä hyödyntävää Etanolix-laitosta ja Bionolix-laitos, joka käyttää raaka-aineenaan kauppojen ja kotitalouksien biojätteitä. Lisäksi St1 Biofuels on toimittanut Etanolix-tehtaan Ruotsin Göteborgiin.

Neste valmistaa uusiutuvaa dieseliä Porvoossa, Alankomaiden Rotterdamissa ja Singaporessa. Nesteen mukaan sen vuonna 2015 tuottamalla uusiutuvalla dieselillä pystyttiin vähentämään kasvihuonepäästöjä 6,4 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa puolta Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.