Dieselit pilaavat Helsingin ilmaa

Ilman typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla 1990-luvun alusta saakka, mutta tämä suotuisa kehitys ei välttämättä jatku, mikäli dieseleiden osuus autokannasta kasvaa edelleen, ilmenee Ilmatieteen laitoksen ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluiden yhteistutkimuksesta.

Dieselautot alkoivat yleistyä selvästi 2008, kun autovero muuttui niille suosiollisemmaksi. Muutos perustui dieselautojen pienempään polttoaineenkulutukseen ja sitä kautta pienempiin hiilidioksidipäästöihin. Dieselautojen pakokaasuissa on kuitenkin bensiiniautoja enemmän terveydelle haitallisia aineita, kuten pienhiukkasia ja typpidioksidia.

HSY:n vuosina 1994-2009 tekemien ilmanlaatumittausten perusteella voitiin päätellä, että suoran typpidioksidipäästön osuus liikenteen pakokaasuissa on kääntynyt viime vuosina kasvuun. Suoran typpidioksidipäästön kasvanut merkitys johtuu dieselajoneuvojen osuuden lisääntymisestä, sillä nykyaikaisissa dieselautoissa typpidioksidia muodostuu enemmän kuin bensiinikäyttöisissä autoissa.

Vuonna 2009 liikenteen suora typpidioksidipäästö muodosti 44 prosenttia ilmassa mitatusta typpidioksidipitoisuudesta, kun kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli noin 30 prosenttia. Tämä on pitänyt hengitysilman typpidioksidipitoisuudet edelleen korkeina Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla, vaikka liikenteen kokonaispäästöt ovat 1990-luvulta lähtien laskeneet merkittävästi.

Uudet typpidioksidipitoisuuden raja-arvot tulivat sitovasti voimaan tämän vuoden alussa. Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla mitatut pitoisuudet ovat ylittäneet vuosipitoisuuden raja-arvon useina vuosina 2000-luvulla.

Raja-arvojen saavuttamiseksi HSY ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet ilmansuojelun toimintaohjelmia. Tavoitteena on alentaa pitoisuudet pysyvästi raja-arvon alapuolelle.

Muissa Suomen kaupungeissa typpidioksidipitoisuudet ovat pysytelleet raja-arvon alapuolella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.