Katumaasturit kolhivat, pikkuautoissa ihmiset saavat vammoja

Olethan erityisen varovainen, jos olet saanut hiljattain ajokortin, olet ulkopaikkakuntalainen nuori mies ja peruutat vanhalla Citroën Xantialla maarianhaminalaisella parkkipaikalla kuivalla kelillä valoisan aikaan perjantaipäivänä. Edellytykset liikennevahingolle ovat ilmeiset.

No, se oli kärjistys, mutta vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastot kertovat paljon mielenkiintoisia asioita suomalaisesta liikenneturvallisuudesta ja -kulttuurista.

Luvut osoittavat selvästi myös sen, miten autojen kolariturvallisuus kehittyy. Vanhoilla autoilla suistutaan herkemmin tieltä, mutta toisaalta uusilla autoilla – esimerkiksi isoilla maastureilla – kolhitaan parkkipaikkojen pienissä ruuduissa.

– Pysäköintitutkien yleistymisen olettaisi purevan pysäköintivahinkoihin hiljalleen. Peruutusvahingot hieman vähenivätkin. Pysäköintitutka on ollut lisävarustelistan vakiokohta aika pitkään, mutta se ei ole pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa, pohtii Liikennevakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Tapio Koisaari.

Monissa kaikkein uusimmissa autoissa on jopa vakiovarusteena automaattijarrutustoiminto, joka tulee hätiin, ellei kuljettaja jarruta ajoissa, kun tämän auto on törmäämässä esimerkiksi toiseen autoon tai jalankulkijaan.

Koisaari uskoo, että tämä uusi turvavaruste vähentää tulevina vuosina etenkin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

– Hetkenkin jarruttelu vaikuttaa dramaattisesti.

Vakaviin vammautumisiin ja kuolemiin johtavat kolarit sattuvat tyypillisesti valoisan aikaan hyvällä kelillä, jolloin autolla on paljon nopeutta ja törmäykset rajuja.

– Päivää kohti paljon vahinkoja taas tulee, kun keli lauhtuu, alkaa sataa lunta, teiden pinnat tulevat liukkaiksi ja näkyvyys heikkenee, Koisaari huomauttaa.

Tuorein tilastoitu vuosi, 2013, oli lauhan talven vuoksi poikkeuksellisen helppo. Liikennevahingot vähenivät eniten kymmeneen vuoteen.

Pahin päivä oli perjantai 8. maaliskuuta, jolloin nollan paikkeilla ja hiukan sen alapuolella keikkunut lämpötila ja pääkaupunkiseudulla satanut lumi johtivat 586 vahinkoon.

Päivä oli vielä epäonnekkaampi vuotta aiemmin, sillä vuonna 2012 kirjattiin täsmälleen samana päivänä, perjantaina 8. maaliskuuta, ennätykselliset 1 028 liikennekolhua. Samana vuonna oli lisäksi toinenkin yli tuhannen vahingon päivä.

– Valistus keskittyy liukkauteen, mutta erityisesti täällä Etelä-Suomessa, kun tulee pöllyävää pakkaslunta, sitä ei ehkä osata varoa sillä tavalla kuin pitäisi, Koisaari aprikoi.

Uusia autoja ajaa lumipöllyssä jopa kokonaan ilman takavaloja, sillä päiväajoon tarkoitettujen huomiovalojen kanssa takavalot eivät yleensä pala, eikä mahdollinen valoautomatiikkakaan välttämättä sytytä takavaloja päivällä.

Koisaaren mielestä etenkin Etelä-Suomessa autoilijat saisivat sytyttää nykyistä herkemmin myös takasumuvalot ja pidentää turvaväliä edellä ajavaan.

– Täällä on nimenomaan sisääntuloteillä melkoista riskiä siihen, että peräänajoja tulee. Kun niille vielä saataisiin muuttuvat nopeusrajoitukset tukemaan sopivaa tilannenopeutta.

Koisaari huomauttaa, että yksikin peräänajo Kehä I:llä pysäyttää valtavan autoletkan.

– Yhteiskunnan menetykset ovat melkoiset, kun jokainen kuittaa siitä puoli tuntia myöhästymisestä.

Vasta ajokortin saaneiden kuljettajien kokemattomuus näkyy tilastoissa karulla tavalla. Vuonna 2010 tai sen jälkeen ajokortin saaneet kuljettajat aiheuttivat lähes 23 prosenttia kaikista vahingoista.

Toisaalta, jos asiaa ajattelee myönteisesti, riski pienenee jopa alle viidennekseen ajokortin viiden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana.

– Se, jos jokin, on kehitystä, Koisaari kehaisee.

Paikkakuntakohtaisissa tilastoissa riskialtteimmiksi kunniksi paljastuvat hieman yllättävät nimet.

Asukaslukuun suhteutettu vahinkoriski oli korkein Maarianhaminassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella ja Kuusamossa. Vammautumisriski taas oli pahin Pietarsaaressa, Seinäjoella, Maarianhaminassa ja Lapualla.

Tilastoja työkseen keräävä ja tutkiva Koisaari nostaa esiin kaksi riskikuntaa – Raision ja Rovaniemen, joissa molemmissa sattui paljon vahinkoja, mutta niiden tyypit ja syyt olivat ilmeisen erilaiset.

Raisiossa ulkopaikkakuntalaisten osuus vahingoista oli peräti 60 prosenttia, Rovaniemellä vain 21.

– Raisiota on pilkattu kautta aikojen tien risteykseksi, mikä kertoo, että merkittävät tiet kulkevat sen halki. Rovaniemellä sen sijaan alkaisi olla liikennejärjestelyissä pohtimista, Koisaari summaa.

Tilastojen valossa edes paikalliset eivät siis selviä Rovaniemellä ongelmitta.

Automallien välillä on isoja eroja niille sattuvien liikennevahinkojen määrissä, vaikkakaan niiden perusteella ei Liikennevakuutuskeskuksen mukaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä eri automallien turvallisuudesta.

Vuosien 2011–2013 yhteenlasketussa liikennevahinkoaineistossa ovat mukana henkilöautomallit ja malliryhmät, joiden kolmen vuoden yhteenlaskettu vakuutuskanta oli vähintään 5 000 vakuutusvuotta.

Uusissa eli vuonna 2005 tai sen jälkeen käyttöönotetuissa autoissa suurin vahinkoriski oli isojen maastureiden kolmikolla Toyota Land Cruiser (4,0 vahinkoa sataa ajoneuvoa kohden), Volvo XC90 (3,9) ja Kia Sorento (3,8).

Pienin – alle puolet pienempi – riski oli pienemmillä katumaastureilla Škoda Yetillä (1,5), Suzuki SX4:llä (1,6) ja Volkswagen Tiguanilla (1,7) sekä tila-auto Ford C-Maxilla (1,7).

Henkilövahinkoja sattui etenkin pikkuautoissa. Huonoimmat luvut saivat Toyota Aygo (22,6 henkilövahinkoa sataa vahinkoa kohden), Seat Ibiza (21,5) ja Honda Jazz (21,3).

Henkilövahingoissa vähällä pääsivät Volkswagen Tiguan (8,3), Toyota Land Cruiser (8,5) ja Ford C-Max (9,2).

Vanhemmissa autoissa vahinkoherkimpiä olivat Citroën Xantia (4,0), Fiat Brava (3,8) ja Toyota Land Cruiser (3,7).

Toisen ääripään muodostivat Volkswagen Kupla (0,3), Lada 2104/2105/2107 (1,6) sekä Mercedes-Benz Typ 123 ja Peugeot 309 (1,7).

Ihmisvahinkoja sattui herkimmin Fiat Unossa (27,2), Renault Twingossa (25,3) ja Ford Sierrassa (24,7).

Vähimmällä pääsivät Chrysler Grand Voyagerin (8,2), Honda CR-V:n (9,1) ja Honda HR-V:n (9,6) kyydissä olleet.

Tietolähteenä on ollut Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2013 – Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot. Julkaisija on Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta, VALT.