Mullistaako älyliikenne maailman?

Tietotekniikka tuli ja mullisti pankkimaailman, median, jopa naisten kenkäkaupan. Tekisiköhän se seuraavaksi saman liikenteelle ja liikkumiselle? Näin pohtii Älykkään liikenteen verkoston ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja Sampo Hietanen.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Hietanen myöntää sen auliisti, vaikka hän jos kuka visioi, miten ihmiset vastaisuudessa liikkuvat. Autot osaisivat liikkua jo nyt ilman kuljettajaa, mutta kuskittomia robottiautoja on vielä odotettava tovi.

Vuosituhannen vaihteessa, jolloin Hietanen työskenteli Destialla ja wap-kännykät olivat kuuminta hottia, teleoperaattori Soneran kanssa laskettiin, että keli- ja liikennetietojen myyminen tekstiviestipalveluina tuottaisi miljardibisneksen.

– Teimmekin tosi hyviä juttuja, ja esimerkiksi auton navigaattorin TMC-liikennetiedoissa on niitä taustalla, mutta eihän se mennyt ollenkaan niin kuin kuvittelimme, Hietanen toteaa.

Viidessätoista vuodessa on tapahtunut paljon. Nyt lähes jokaisen taskussa on älypuhelin, joka pystyy siirtämään ja vastaanottamaan nopeasti suuria määriä tietoa. Tekniikka ei kuitenkaan yksin ratkaise kaikkea.

– Älykäs liikenne alkaa lyödä itseään läpi sitten, kun on palveluja, joita ihmiset haluavat aivan hulluna, Hietanen arvioi.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi paljon parjattua, kyytipalveluja tarjoavaa Uberia ihmiset ovat kovasti halunneet.

– Maailmalla autojen yhteiskäyttö on aivan räjähtänyt käsiin, aivan samoin kuin kyytipalvelut. Ne eivät ole enää vain kiva juttu. Vasta sitten, kun älyliikenteen sovellukset leviävät nörteiltä ja tekniikkaa näpertäviltä viheraktiiveilta laajempaan tietoisuuteen, ne alkavat tosissaan vaikuttaa maailmalla.

Autojen yhteiskäytön kasvuun Hietanen uskoo vakaasti, koska monille nuorille etenkin kaupungeissa auton omistaminen ei ole tavoite vaan jopa päinvastoin.

– He saattavat ostaa auton siinä vaiheessa, kun se on vähän pakko. Ei sikäli, etteikö auton omistaminen olisi ihan kivaa, mutta se on kallista, ja autoa käytetään aika vähän.

Parhaana esimerkkinä yhteiskäytöstä Hietanen pitää BMW:n ja Sixtin perustamaa DriveNow’ta, jossa uutta BMW:tä tai Miniä pääsee ajamaan pikku summalla, eikä vakuutuksista, autoveroista tai pysäköintimaksuista tarvitse huolehtia. Vapaa auto pitäisi löytyä lähistöltä kännykkäsovelluksen avulla.

Kokeilu on toistaiseksi käynnissä yhdeksässä kaupungissa, joista viisi on Saksassa.

– Yritän saada kokeilun Suomeenkin, Hietanen lupaa.

Voisiko matkustaminen olla stressitöntä? Jos ei tarvitsisikaan suurella vaivalla miettiä, miten ehtii sovittuun tapaamiseen toiselle puolelle Suomea?

Ratkaisu siihen voi olla Suomessa luodussa Liikkuminen palveluna -konseptissa, joka käännetään englanniksi Mobility as a Service (MaaS). Hietanen on yksi konseptin alullepanijoista.

Juhlava termi on pääsemässä pian myös käytännön elämään, sillä Sonera on tuomassa kokeiluun matkojenyhdistämispalvelun, jossa asiakas voi määritellä älypuhelinsovelluksella, mistä hän haluaa mennä minne ja milloin.

Palvelu laskee asiakkaalle sopivimman matkaketjun, johon alkuvaiheessa voidaan ottaa taksi- ja junamatkoja, mutta myöhemmin muitakin, lupaa TeliaSonera Finlandin kehitysjohtaja Jouni Sintonen.

– Kyllähän nykyäänkin voi tehdä matkaketjuja, mutta kun jokainen liikenneväline on vaatinut oman klikkauksensa tai soittamisen. Nyt se kaikki syntyisi yhdellä sovelluksella, yhdellä klikkauksella ja yhdellä maksulla, Sintonen sanoo.

Palvelun luvataan huolehtivan myös ilmoituksesta ja tilauksen muuttamisesta asiakkaalle, jos juna sattuukin olemaan myöhässä.

Kokeilu alkanee marraskuussa Hämeenlinnassa ja sen ympäristökunnissa. Sintosen mukaan palvelun laajentamisesta taksien ja junien ulkopuolelle neuvotellaan Helsingin ja Tampereen paikallisliikenteen järjestäjien kanssa, jotta sovelluksesta saisi tilattua samalla myös jatkoyhteyden rautatieasemalta perille.

Vastaisuudessa palveluun voidaan Sintosen mukaan liittää autovuokraamoja, kaupunkipyöriä, ja miksei joskus tulevaisuudessa markkinoille tulevia täysrobottiautojakin.

Hän pitää selvänä, etteivät ihmisten liikkumiseen liittyvät suuret muutokset tapahdu tiikerinloikkina vaan pikkuhiljaa, kun kuluttajat näkevät älyliikenteen hyödyt. Hänen mielestään ihmisiä sekoitetaan turhaan liian visionäärisillä puheilla.

– Tavallinen ihminen miettii, rajoitetaanko hänen henkilökohtaisen autonsa käyttöä vai mistä puhutaan. Hyötyjiä on paljon, mutta matka sinne on pitkä, Sintonen arvioi.

Yksityisautoilijoille Soneralla on jo nyt Matkalainen-sovellus.

Yksi lähelle kansainvälistä läpimurtoa päässyt palvelu on PiggyBaggy, espoolaisen CoReorientin tavarakimppakyytipalvelu. Se on valittu Yhdysvaltain Austinissa lokakuun alussa pidettävään South by Southwestin SXSW Eco Startup Showcase -kilpailun finaaliin. Vastaavasta kilpailusta ponnisti pinnalle myös mikroblogipalvelu Twitter.

– Se on hirveän hieno juttu. Pääsemme tapaamaan sosiaalisista ja ympäristöasioista kiinnostuneita sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään samantyyppisiä asioita kuin me, iloitsee CoReorientin markkinointipäällikkö Henni Ahvenlampi.

PiggyBaggy pyrkii yhyttämään ne, joilla on kuljetettavaa tavaraa, ja ne, joilla on kuljetusväline sopivasti hollilla.

– Ideanamme on, että ihmiset eivät lähde varta vasten viemään johonkin paikkaan tavaraa, vaan että asioita toimitetaan oman matkan varrella, Ahvenlampi korostaa.

CoReorientin ja PiggyBaggyn juuret ovat Nokiassa, jonka tutkimus- ja tuotekehityksessä oli jo tutkittu uutta tavarakimppakyytikonseptia.

CoReorientin perustaneet Harri Paloheimo ja Heikki Waris ovat Rauli Partasen kanssa kirjoittaneet Suomi öljyn jälkeen -kirjan, jossa pureudutaan öljyriippuvuuteen ja öljyn käytön vähentämiseen muun muassa henkilöautoilua tehostamalla.

Kaksi vuotta toimineella PiggyBaggy-palvelulla on noin 1 500 suomalaista rekisteröitynyttä käyttäjää, mutta kannattava toiminta vaatii huomattavasti suuremman kansainvälisen käyttäjäkunnan, Ahvenlampi myöntää.

Päästöjen vähentämisen lisäksi yritys pyrkii huomioimaan sosiaaliset tarpeet. Ihmiset pääsevät kohtaamaan toisensa kiireettömästi toisen kotona tai uudelle asuinalueelle pystytetyssä kontissa, jossa voi toimia vaikkapa kirjasto, lähiruokapiiri tai kierrätyskeskus.

– Kasvukeskusten uusilta asuinalueilta puuttuvat vielä palvelut samaan tapaan kuin muuttotappiosta kärsiviltä haja-asutusalueilta, Ahvenlampi huomauttaa.

Yhä useampi 18-vuotias jättää hankkimatta ajokortin. Hankkiminen voi jäädä vuosien päähän, tai korttia ei hankita ehkä koskaan. Väistämis- ja muut liikennesäännöt tulisi silti tuntea, koska jokainen liikkuu tavalla tai toisella paikasta toiseen.

Kuopiolainen autokouluyrittäjä, liikenneopettaja Jussi Kuokkanen Ajoälystä uskoo, että uuden tekniikan avulla oppi voisi mennä paremmin perille kuin kirjoista pänttäämällä.

Ajoäly on valmistellut Inteldrive-sovellusta, jonka avulla älykästä, kustannustehokasta ja turvallista liikkumista voitaisiin opettaa verkossa ja simulaattoreilla niin lapsille kuin ajokertausta kaipaaville mummoille ja vaareille. Sovellus taipuisi niin jalankulkijan kuin rekkakuskin rooliin.

– Oikeastaan jo koulutusmateriaalissa luotaisiin ajatusmaailmaa, että matkat ja niiden opettelu eivät ole pelkästään auton ajamista, vaan että suunnitellaan matkoja ja reittejä, Kuokkanen suunnittelee.

Ajoälyn keskeisenä kumppanina on Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), jossa on kehitelty simulaattoria viitisen vuotta.

– Alun perin käytimme ihan kaupallisia ohjelmia, mutta reilu vuosi sitten rupesimme kehittämään ihan omaa simulaattorimoottoria, eli käytännössä teimme kaiken ihan alusta lähtien, projektipäällikkö Kyösti Koskela KAMK:sta kertoo.

Koskelan mukaan KAMK:n käyttämällä "pelimoottorilla" pystytään ohjelmoijasta riippuen tuottamaan hyvin uskottavaa grafiikkaa. Pelillisiä elementtejä on tulossa ajosimulaattorin lisäksi sovellukseen, jota käytetään automekaanikkojen koulutuksessa.

Laaja käsite : Nopeusrajoituksista robottiautoihin

Älyliikenteellä (englanniksi Intelligent Transportation System, ITS) tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla.

Termin alle lasketaan hyvin monenlaisia teknisiä ratkaisuja, kuten ruuhkien ja kelien mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset, tietotekniikkaa hyödyntävät kuljetuspalvelut, kameroihin ja tutkiin perustuvat autojen aktiiviset turvalaitteet sekä itsenäisesti kulkevat, keskenään viestivät robottiautot.

Voimassa oleva tieliikennelainsäädäntö mahdollistaa automaattiautokokeilut jo nykyisellään, eikä erillistä lakiuudistusta tarvita. Suomi on tässä edelläkävijä maailmassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.