Näin voit välttää autopesulan jonossa seisomisen

Kun kevätaurinko alkaa lämmittää, autonomistajat havahtuvat ajokin likaisuuteen.

– Suomessa hyviä pesupäiviä on 80–100 vuodessa. Kun aurinko paistaa, joka paikassa on ryysis ja puhelimet soivat. Kaikki haluavat mennä pesemään yhtä aikaa, mutta kun jonossa on neljä viisi autoa, seuraava kääntyy jo pois. Pesunopeus on erittäin tärkeää, Pohjoismaiden ainoan autonpesukoneiden valmistajan, tamperelaisen Tammermaticin toimitusjohtaja Juha Soutolahti tietää.

Vuodenaikahuippuja ovat renkaanvaihtosesongit ja juhlapyhät, etenkin joulu.

Suomalaiset pesettävät autonsa vain puolenkymmentä kertaa vuodessa, ruotsalaiset tuplasti enemmän. Molemmissa maissa iso osa vuodesta on kuraista aikaa, ja kun käytetään nastarenkaita, bitumi, hiekka ja suola irtoavat tien pinnasta ja jämähtävät autojen kylkiin. Kesällä taas hyönteiset liimautuvat etupuskuriin.

Jos pesut ovat hyvin harvassa, lian irrottaminen on vaikeaa ja ruostuminen uhkaa.

– Suomessa autopesukulttuuri on varmaan maailman huonoimpia. Haluamme tuoda uuden pesukulttuurin. Ei tarvitse aina odottaa, että tulee viikonloppu ja aurinkoinen päivä, vaan auto pestään silloin, kun se on likainen – satoi tai paistoi, sanoo Juhlapesun toimitusjohtaja ja Suomen-maajohtaja Olli-Pekka Mollberg.

Suomalaiset luottavat nykyään vahvasti harjapesuun, sillä vain 5–10 prosenttia haluaa harjattoman pesun, Soutolahti kertoo.

– Tietty asiakasryhmä haluaa harjattomia pesuja, koska se kokee, että harjallinen naarmuttaisi. Se ei enää nykyään pidä paikkansa. Nykyään maalit ovat kehittyneet, ja harjamateriaalit muuttuivat 1990-luvun lopussa pehmeiksi, Soutolahti sanoo.

Jos käyttää harjatonta pesua, pesuvälin olisi syytä olla vähän tiuhempi ja silloinkin joka kolmannessa tai neljännessä pesussa kannattaa valita harjapesu, Soutolahti neuvoo.

– Nykyisillä korkeapainetekniikoilla ja kemikaaleilla saadaan puhtaita autoja. Esimerkiksi Ruotsissa meillä on asiakkaana yksi ketju, joka asentaa vain harjattomia Tammermaticin koneita.

Yhteen henkilöauton pesuun tarvitaan Suomessa 200–300 litraa vettä pesuohjelmasta riippuen. Lämpimissä maissa alle sata litraa riittää, koska pestävänä on yleensä vain pölyä.

Vesipulasta kärsivissä maissa pesuvedestä kierrätetään 70–80 prosenttia niin, että samalla vedellä voidaan pestä useita kertoja. Ruotsissa lainsäädäntö on vaatinut 80 prosentin kierrätystä jo 1990-luvun alusta asti.

Suomessa taas käytetään enimmäkseen öljynerotuskaivoja, joilla epäpuhtaudet saadaan talteen ja toimitettaviksi ongelmajätelaitokselle.

– Kaikki pesuaineet ovat nykyään joutsenmerkittyjä ja ympäristöystävällisiä, Soutolahti korostaa.

Tammermatic kehittää myös pesukemikaaleja muun muassa hollantilaisen Akzo Nobelin kanssa.

Huoltamoyrittäjälle tai kauppakeskukselle autopesula on iso investointi. Käytetyn, auton yli liikkuvan niin sanotun roll-over-yksittäiskoneen saa 60 000–70 000 eurolla, kun taas kalleimmat pesukadut maksavat 300 000–400 000 euroa.

Koneita pystytään valvomaan ja jopa korjaamaan etänä. Esimerkiksi Tammermatic seuraa uusimman T-700-koneensa toimintaa Tampereella kautta maailman.

– Monta tapausta pystytään hoitamaan valvomosta, ja pesut jatkuvat. Jos huoltomiestä tarvitaan, voimme antaa ohjeet ja varmistaa, että huoltoautossa on osa, joka sinne tarvitaan, Soutolahti kertoo.

Noin 60 prosentissa Suomen pesuloista on Tammermaticin kone.

Vuonna 2011 Kuopiossa perustettu Juhlapesu kehuu rakentaneensa maailman ensimmäisen digitaalisen autopesuverkoston, jonka perusideana on kiinteä kuukausimaksu, jolla saa pestä autoa rajattomasti.

– Käytän itse ehkä kerran viikkoon, vähän kelistä riippuen ja miten ennätän. On hyvä, että voi käydä vaikka kerran päivässä, arvioi kuopiolainen Jussi Konttinen, jonka yrityksen kymmenkunta autoa pestään Juhlapesussa.

– Meidän kuukausiasiakkaamme pesevät autonsa tyypillisesti kaksi kolme kertaa kuukaudessa. Monesti ihmiset eivät viitsi pestä, koska ”huomenna kuitenkin sataa”. Kuukausimaksulla ei tarvitse ajatella sitä, Mollberg muistuttaa.

Tavallinen kuukausimaksu yksityisasiakkaalle on 56 euroa, jolla saa tyypillisesti pestyä autoa kaksi kolme kertaa muualla. Kertaostokin onnistuu.

Superoperatorin patentoiman teknologian ydin on tamperelaisen Vincitin kanssa kehitetty kännykkäsovellus, josta asiakas näkee muun muassa ketjun pesulat ja reaaliaikaisessa kuvassa mahdolliset jonot sekä toimintahäiriöt. Auto tunnistetaan rekisterikilvestä, joten ulos ei tarvitse nousta välttämättä lainkaan.

Ketjun pesulat ovat aina auki, ja hiljaiseen yöaikaan houkutellaan halvemmalla hinnalla.

Superoperator-nimellä yhtiö on laajentunut jo ulkomaille.

– Pilotoimme tällä hetkellä Tshekkiä, Puolaa ja Saksaa, ja olemme menossa myös Ranskaan. Australiassa ja Yhdysvalloissa meillä on jo yhteistyökumppanit. Ruotsi ja Norja ovat seuraavat, Mollberg kertoo.

– Olin kaksi viikkoa kouluttamassa paikallisia toimijoita Australiassa. On se aika huikea olo, että sinne asti on päästy, miettii Juhlapesun ketjupäällikkö Teemu Rissanen.

Ketjulla on myös omia pesuloita, mutta se pyrkii laajenemaan franchising-periaatteella, jossa se tarjoaa suomalaisen teknologiansa paikallisten yrittäjien käyttöön.

– Tavoitteemme on olla maailman suurin autopesulaketju 3–5 vuoden päästä omistamatta pesulaakaan, Mollberg kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.