Nastoilla pyöräily onnistuu talvellakin, fatbike hauska vaihtoehto

Talvella pyörätiellä livettää, tai jos ei livetä, alusta on kylvetty täyteen sepeliä.

– Moni jättää pyöräilyn, kun rengas puhkeaa. Sitten kaivellaan fillaria seuraavan kerran keväällä varastosta, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen tietää.

Talvellakin pyöräily luonnistuu, jos varusteet ovat oikeanlaiset. Pistosuojatut renkaat kestävät sepeliä muita paremmin, joskaan nekään eivät takaa puhkeamattomuutta.

– Suurin osa talvirenkaista on pistosuojattuja.

Nastarenkaat ovat vahvoilla, sen totesimme omassa vertailussamme aktiivisesti pyöräilevien Mark Popovin, 20, ja Jukka Räsäsen, 33, kanssa. Mitä jäisempi alusta on, sitä vahvemmat nastarenkaat ovat muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

– Nasta puree selvästi jäähän, Räsänen totesi, kun olimme vieneet testipyörämme luistinradalle.

Eturenkaassa nastojen merkitys korostuu käännöksissä, sillä pito on hyvä. Myös jarrutuksissa nastoista on selvää hyötyä. Jos alla on vain asvalttia tai betonia, nastarenkaallinen pyörä täristää ja rullaavuus kärsii.

– Jonkin verran ostetaan yhdistelmää, jossa eteen laitetaan 240-nastainen rengas ja taakse 120-nastainen. Siten saadaan vähän rullaavuutta lisää, ja edessä kuitenkin tarvitaan sivullakin nastoja, myyntivastaava Kari Iivanainen Suomen Polkupyörätukusta sanoo.

Testiin saimme Suomessa markkinajohtajan asemassa olevan saksalaisen Schwalben renkaita. Maailmassa ja esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa polkupyörien nastarenkaiden ykkönen on kuitenkin Suomi Tyres, jota valmistetaan Suomen Rengastehtaan pienessä tehtaassa Lieksassa.

– Nastarenkaita eivät minun tietääkseni Euroopassa muut tee. 99 prosenttia pyöränrenkaista tulee Aasiasta. Ensimmäiset polkupyörän nastarenkaat on tehty Suomessa ja nimenomaan Lieksassa, huomauttaa Suomen Rengastehtaan toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

Samassa tehtaassa tehdään myös jäällä huonommin pitäviä Reino-tohveleita, jotka polkupyörien nastarenkaiden tapaan täyttävät 85 vuotta vuonna 2017. Moni puhuu vielä nokialaisista renkaista ja Hakkapeliitoista, vaikka Nokia vaihtui Suomeksi vuonna 2010.

– Teemme noin 300 000 rengasta vuodessa. Niistä 90 prosenttia menee vientiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan ja Venäjälle – maihin, joissa on talvi, Huhtinen kertoo.

Nastarengas ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto talvipyöräilyyn. Uusimpia vaihtoehtoja on fatbike eli "läskipyörä", joka ei leveine renkaineen jää huomaamatta liikenteessä. Se on suunniteltu erityisesti lumeen, mutaan ja hiekkaan, mutta vertailussamme se osoittautui yllättävän kevyeksi, rullaavaksi ja mukavaksi myös talviliikenteessä.

Halpa vaihtoehto fatbike ei ole. Esimerkiksi meillä lainassa olleen KTM Fat Flean suositushinta on lähes 1 800 euroa. Läskirenkaissa on myös leveä vanne, joten niitä ei voi asentaa muihin pyöriin.

Fatbikessa pidetään hyvin matalat ilmanpaineet, jotta renkaat joustavat ja pitävät. Räsänen ja Popov huomasivat, että pyöräliikkeessä koviksi pumpatut Insera- ja KTM-pyörien nastarenkaatkin muuttuivat pitävämmiksi, kun paineita pienennettiin.

Talvet eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia ja kunnossapidossakin on paljon eroja, Koistinen sanoo.

– Valot ovat tärkeät, että muut huomaavat. Talvella risteyksissä ei näe autoilijan katsetta, eikä pysty välttämättä havainnoimaan, onko autoilija huomannut. Senkin takia talvella pitää olla vähän varovaisempi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.