Tuulilasit särkyvät aiempaa helpommin

Lauha alkutalvi oli autojen tuulilasikorjaamoille poikkeuksellisen vilkas, koska maassa ei ollut lunta ja jäätä sitomassa tiellä lojuneita kiviä.

–Yli 20 vuoden aikana milloinkaan ei ollut yhtä paljon töitä joulukuussa ja tammikuun alussa. Yleensä työt vähenevät selvästi marraskuussa tai viimeistään joulukuussa, kun lumi tulee maahan, Kuopion Tuulilasihuollon yrittäjä Reijo Nissinen kertoo.

–Töitä on ollut tavallista enemmän. Varsinkin korjauksia on ollut tosi paljon, vahvistaa Vantaalla toimivan Suomen Tuulilasikorjauksen yrittäjä Timo Lahovaara.

 

Kuopiossakin tuulilaseja olisi tuotu korjattavaksi enemmän kuin Nissinen pystyi ottamaan vastaan. Edelle ovat menneet lasinvaihdot tapauksissa, joissa korjaaminen ei ole ollut enää mahdollista.

–Suurin virhe on, että kun tulee kivenisku, joka jättää pienen jäljen, asiakkaat eivät vie sitä korjattavaksi. Seuraavilla pakkasilla lasi on halki, Lahovaara varoittaa.

Lämpötilan vaihtelut voivat saada pienen iskun leviämään lasin reunasta reunaan.

–Yleisintä on alareunan halkeaminen, koska lämmityslaitetta käytettäessä kuumin alue kulkee tuulilasin alareunassa. Halkeamat kulkevat tyypillisesti lämpörajaa, ja se voi tapahtua hyvinkin joutuisasti, Nissinen tietää.

Hän huomauttaa, että erityisen rajuja lämpötilan vaihtelut ovat, jos käytössä on polttoainekäyttöinen lisälämmitin, joka kykenee puhaltamaan kuumaa ilmaa heti käynnistyksen jälkeen.

 

Kovilla kesähelteillä kylmä pesuvesi voi aiheuttaa saman tuloksen päinvastaisesta syystä.

–Lasin musta reuna lämpiää auringonpaisteessa hirveästi. Moni syyttää kesällä tulleesta halkeamasta suotta pesukonetta, Nissinen sanoo.

Lahovaaran mukaan taitava korjaaja osaa paikata hartsilla jopa lähes 20 sentin halkeaman.

–On hyvin vähän firmoja, jotka tekevät halkeamien korjauksia. Halkeama jää aina jonkin verran näkyviin.

Lahovaara kertoo, että korjauksessa käytettävän hartsin laadulla on erittäin suuri merkitys työn onnistumisessa.

 

Uusiin autoihin tehdään entistä isompia ja ohuempia tuulilaseja, minkä vuoksi halkeamiakin syntyy herkemmin, Nissinen ja Lahovaara kertovat.

–Ohuilla laseilla haetaan keveyttä ja sitä kautta polttoaineen säästöä. Se ei Suomen olosuhteissa ole ehkä paras kohta tinkiä, mutta näin vain tehdään, Lahovaara toteaa.

Huonokuntoinen tuulilasi ei mene läpi katsastuksestakaan. Esimerkiksi Suomen suurin autokatsastusketju A-Katsastus määräsi viime vuonna noin 27000 tuulilasia uusittaviksi.

–Niitä oli noin 2,7 prosentissa autoista eli aika paljon, A-Katsastuksen tekninen johtaja Hannu Pellikka summaa.

Myös tuulilasinpyyhkijöiden on oltava kunnossa. Huonoista voi tulla samanlainen korjauskehotus kuin kehnosta tuulilasista.

–Rekisteröintitodistukseen tulee maininta, että ne on uusittava. Määräaika voi olla muutamista päivistä muutamiin viikkoihin, Pellikka selittää.

 

Kiveniskuja autoilijan on vaikeaa kokonaan välttää, mutta tuulilasin kuntoon voi muuten vaikuttaa.

Tyypillinen virhe on käyttää tuulilasinpyyhkimiä kuranpoistoon kuiviltaan, ilman pesunestettä. Pienet kivet raapivat lasin pilalle.

–Ei tarvitse olla niin vanhakaan auto. Apumiehen puolelle tulee helposti harmaa juopa, Nissinen kuvailee.

–Jossain vaiheessa hankaumat ja naarmut ovat sellaisia, että katsastaja toteaa viisaimmaksi lasin uusimisen. Kuljettaja, joka ajaa samalla autolla joka päivä, ikään kuin tottuu siihen eikä välttämättä tajuakaan sitä, ennen kuin uusi lasi tulee, Pellikka lisää.

Jään raappaamisessa kannattaa käyttää muovisia välineitä. Sekin tosin voi saada vahinkoa aikaan, jos lasiin on jäänyt hiekanjyviä.

–Farmareiden takaikkunat ovat usein naarmuisia. Ne hangataan ihan piloille. Varsinkin kadunvarressa katupöly laskeutuu auton päälle muutenkin. Lasin samentuvat, jos se seisoo aina kadunvarressa, Nissinen kertoo.

 

Sivu- ja takaikkunat ovat karkaistua lasia, joten jos ne särkyvät, ne eivät halkeile vaan hajoavat jauhomaisiksi siruiksi.

Tuulilasin välissä erittäin sitkeä muovikalvo, joka pitää lasin yleensä kasassa kovankin iskun jälkeen.

–Kolarissa ei kannata kokeilla tulla ulos tuulilasin kautta, isänsä korjaamolla autteleva Markus Nissinen vinkkaa.

–Oven- tai takalasin saa kopautettua jollakin terävällä, Reijo Nissinen täydentää.

Vahvalla liimalla kiinnitetty tuulilasi on osa korin kantavaa rakennetta. Sillä on siten merkitystä kolariturvallisuuteen, joka voi kärsiä reunasta reunaan ulottuvista halkeamista.

Euroopan tuulilasimarkkinat ovat käytännössä kahden merkin hallussa: ranskalaisen Saint-Gobainin ja brittiläisen Pilkingtonin, joka on nykyään osa japanilaista NSG-konsernia.

 

Kustannukset : Lasivakuutus korvaa iskuvahinkoja

Tuulilasin korjaus hartsipaikkauksella maksaa yleensä alle sata euroa. Reijo Nissisen mukaan naarmuisen lasin hiominen kannattaa vain pienillä alueilla, koska työ on hidasta ja siksi kallista.

Vanhoihin henkilöautomalleihin uuden tuulilasin saa halvimmillaan noin sadalla eurolla. Useimmissa malleissa hinta on asennuksineen noin 250–400 euroa, mutta yli tuhannenkin euron laseja on.

Erityisen kalliita ovat niin sanottujen integroitujen matkailuautojen tuulilasit, koska valmistussarjat ovat pieniä. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät edes myönnä niihin lasivakuutusta.

Lasivakuutus on kaskovakuutuksen lisäturvavakuutus, josta korvataan suoranaisesti iskusta aiheutunut vahinko. Korvauksesta vähennetään omavastuu, jos lasi joudutaan vaihtamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.