Aktiivisimmat äänestäjät 70 ikävuoden kieppeillä – viime eduskuntavaaleissa 66-vuotiailta tuli 65000 ääntä

Viime eduskuntavaaleissa kaikkein aktiivisimmin äänestivät 39–81-vuotiaat. Ikäryhmään kuului vajaat 2,7 miljoonaa äänioikeutettua, eli 63 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Erityisen aktiivisia olivat 56–78-vuotiaat, joista yli 75 prosenttia kävi vaaliuurnilla. Kaikkein aktiivisimpia tässä ikäluokassa olivat 69- ja 71-vuotiaat äänestäjät.

Keskimääräistä passiivisempia olivat puolestaan alle 39- ja yli 81-vuotiaat äänestäjät. 18-vuotiaista eli juuri äänioikeuden saaneista noin puolet kävi äänestämässä, mutta muutaman vuoden vanhemmista vain reilut 40 prosenttia vaivautui uurnille.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen yliaktuaarin Sami Fredrikssonin kirjoituksesta Tilastokeskuksen Tieto&Trendit-verkkolehdestä.

Sähköinen äänioikeusrekisteri laajentunut

Fredriksson on tarkastellut iän vaikutusta äänestämiseen edellisissä eduskuntavaaleissa eli vuoden 2015 vaaleissa sähköisen äänioikeusrekisterin avulla. Ikäryhmittäinen äänestysprosentti perustuu sähköistä rekisteriä käyttäneiltä alueilta kertyneeseen tietoon.

Sähköisen äänioikeusrekisterin käyttö on laajentunut jatkuvasti.

– Vuoden 2015 vaaleissa (sähköisesti) tietoja kirjattiin alueilta, joilla asui noin miljoona (24,5 prosenttia) äänioikeutettua, vuoden 2018 presidentinvaaleissa vastaava luku oli yli 1,6 miljoonaa (38,3 prosenttia), kirjoittaa Fredriksson.

Tilastojen mukaan vaalilupaukset kannattaa suunnata iäkkäille

Tilastot paljastavat, miksi kansanedustajaehdokkaiden kannattaa suunnata vaalilupauksiaan enemmän iäkkäille kuin nuorille äänestäjille. Suurimmat äänioikeutettujen ryhmät sijoittuvat 50–70-vuotiaisiin ja sieltä myös annetaan eniten ääniä.

– Käytetyllä laskentatavalla eniten annettuja ääniä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tuli 66-vuotiaiden ryhmästä, noin 65 000 ääntä. Vastaavasti eniten antamatta jääneitä ääniä oli 20-vuotiaiden ikäryhmässä, noin 36 000 ääntä, kirjoittaa Fredriksson.

Ikä ei kuitenkaan ole ainoa äänestysaktiivisuuteen vaikuttava asia, vaan siihen vaikuttavat myös koulutus ja tulot sekä vanhempien tausta ja äänestysaktiivisuus, huomauttaa Fredriksson.

Katso tarkemmat tiedot Savon Sanomien vaalitulospalvelusta

Äänioikeusrekisteri

Väestörekisterikeskus perustaa jokaista vaalia varten väestötietojärjestelmästä äänioikeusrekisterin. Äänioikeusrekisteri on osa vaalitietojärjestelmää, johon on rekisteröity myös tiedot ennakkoäänestyspaikoista sekä vaalipäivän äänestyspaikoista.

Ennakkoäänestämisessä äänioikeus tarkistetaan äänioikeusrekisteristä ja siihen merkitään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt ennakkoon. Vaalipäivän äänestyspaikoille tehdään äänioikeusrekisteristä vaaliluettelot, joissa on niiden äänioikeutettujen tiedot, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.