Puolet eduskuntavaaliehdokkaista pitäisi viinit pois ruokakaupoista – "Kukaan ei ole vielä Suomessa kuollut alkoholin puutteeseen"

Ajatus viinien ja väkevien alkoholijuomien myynnin sallimisesta vähittäiskaupoissa jakaa eduskuntavaaliehdokkaat. Sitä vastustaa puolet Mediatalo Keskisuomalaisen ja Karjalaisen vaalikoneisiin vastanneesta noin 1 300 ehdokkaasta. Puoltajia on 45 prosenttia.

Kristillisdemokraatit (KD) haluavat voimakkaimmin (86 prosenttia) pitää viinit pois ruokakaupoista. Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Kaarina Järvenpää kertoo vaalikonevastauksensa perusteluissa, että hän on lääkärin työssään nähnyt alkoholin aiheuttamat kärsimykset ja muut haittavaikutukset.

– Jos alkoholin kulutusta saataisiin vähennettyä 30 prosenttia, Suomen kestävyysvaje saataisiin sillä hoidettua, hän uskoo.

Feministipuolueen Pirkanmaan ehdokas Tero Hannula hakisi mielellään ruokaviinit samalla kuin raaka-aineet ruokaan. Hän asettuu silti vastustajien leiriin, kuten neljä viidestä puoluetoveristaan.

– Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle nykyisellään noin 5–6 miljardin välittömät ja välilliset kustannukset eikä niitä kannata ehdoin tahdoin lisätä.

Yli puolet ehdokkaista pitäisi viinit pois ruokakaupoista myös vasemmistoliitossa (74 prosenttia), SDP:ssä (71), keskustassa (60) ja vihreissä (57).

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula Pirkanmaalta kuuluu vastustajiin. Hän kuitenkin varaa itselleen oikeuden muuttaa kantaansa, jos tutkimus tulevaisuudessa osoittaa, ettei saatavuuden helpottamisella ja kokonaiskulutuksella ole yhteyttä.

Ehkä lakonisin kommentti aiheeseen irtoaa SDP:n Erkki Tuomiojalta.

– Kukaan ei ole vielä Suomessa kuollut alkoholin puutteeseen.

SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola Varsinais-Suomesta katsoo, että viimeisimmän alkoholilain uudistuksen vaikutuksia pitää arvioida ennen kuin alkoholimyyntiä vapautetaan lisää. Monen muunkin perustelut ovat samat.

Toinen yleinen näkemys on se, että viinit tulisi sallia ruokakaupoissa, mutta väkeviä alkoholijuomia ei. Tätä mieltä on esimerkiksi sinisten kansanedustaja Kari Kulmala Savo-Karjalan vaalipiiristä.

Kolmannes sinisten ehdokkaista on eri mieltä tai täysin eri mieltä sallimisesta. RKP:ssä ja Seitsemän tähden liikkeessä eri mieltä olevien osuus on noin puolet. RKP:n ehdokas Pia-Lisa Sundell Uudeltamaalta näkee, ettei sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia, voi tehdä.

Selkeästi eniten kannatusta myynnin salliminen saa kokoomuksessa (80 prosenttia), Liike Nytissä (72) ja perussuomalaisissa (70).

– Nykyinen järjestelmä holhoaa täysjärkisiä, jotka haluavat vain viettää kivaa iltaa, mutta ei tarjoa ratkaisua niille, jotka rajoittamista tarvitsevat, toteaa kokoomusehdokas Binja Tupamäki Uudeltamaalta.

– 5,5-prosenttiset juomat tulivat kauppoihin ja maailma kaatui. No ei kaatunut, huomauttaa Liike Nytin ehdokas Jarno Alastalo Helsingin vaalipiiristä.

Mielipiteet ovat eduskuntavaaliehdokkaiden, jotka ovat vastanneet Uutissuomalaisen kysymyksiin Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneissa Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireissä.

Katso tarkemmat tiedot Savon Sanomien vaalitulospalvelusta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.