Jännittääkö lapsesi? – Näin autat häntä

Vatsassa kiertää, rinnassa tykyttää, päätä särkee ja kroppa tuntuu vetelältä. Siltä saattaa lapsesta tuntua, kun hän joutuu uusiin tai pelottaviin tilanteisiin.

Reaktio on luonnollinen. Siinä vaiheessa kun se saa nimen jännitys, siihen liitetään usein negatiivisia sävyjä.

– Kulttuurissamme ajatellaan, että jännittäminen on huono tai häpeällinen asia. Siksi aikuinen saattaa vähätellä lapsen jännitystä tai pitää sitä ongelmana. Kyseessä on kuitenkin evoluution kannalta hyvin tärkeä selviytymismekanismi, sanoo lasten traumaterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola psykologi- ja psykoterapiapalvelu Fammista.

Kehoreaktiot ovat peräisin muinaisilta ajoilta, jolloin ihminen eli luonnon vaarojen armoilla. Puhutaan niin sanotusta taistele–pakene-reaktiosta: outojen tai pelottavien tilanteiden aiheuttamien tuntemusten tarkoitus on valmistaa ihmistä pakenemaan tai taistelemaan vaaroja vastaan.

Lapsella jännitystä voivat lisätä eri herkkyyskaudet. Jokainen jännittää, mutta jännitykseen liittyvä sisäinen puhe opitaan kasvatuksessa ja kulttuurissa.

– Moni lapsi jännittää esimerkiksi esiintymistä, tilannetta, johon perinteisesti liittyy arviointi. Jännitys sinänsä ei ole ongelma, mutta jos siihen liitetään ankaraa suhtautumista ja katastrofiajatuksia, kuten “tämä ei tule menemään hyvin”, jo jännittävien tilanteiden ennakoinnista voi tulla lapselle ahdistavaa, Aino Juusola sanoo.

Kosketus laskee stressihormoneja

Jännittävää lasta auttaa hyväksyvä asenne. Esimerkiksi esiintymisjännitykseen liittyvissä tutkimuksissa on havaittu, että yksi tärkeimmistä jännitystä laukaisevista tekijöistä on ympäristön positiivinen tuki.

Jos lasta jännittää, aikuinen voi selittää lapselle hyväksyvään sävyyn, mistä on kyse.

– Lapselle voi kertoa, että jännittäminen on hyvä tunne. Se ei ole vaarallista. Se on merkki siitä, että kroppa toimii oikein ja että jännittävä asia on lapselle tärkeä.

Ihan pienelle lapselle ei välttämättä edes tarvitse puhua jännityksestä, sanoo Kesytä jännitys -kirjan kirjoittaja, lastentarhanopettaja Reija Suntio.

– Aikuinen voi sanoa, että uusiin tilanteisiin mennessä maha voi tulla kipeäksi ja että tuntemus auttaa kehoa toimimaan järkevämmin.

Reija Suntion mukaan aikuisen kannattaa tukea lasta jännitystilojen purkamisessa, jotta jännitys ei myöhemmin muuttuisi elämää rajoittavaksi peloksi.

– Kosketus, esimerkiksi vanhemman halaus tai hieronta, on hyvää ensiapua, sillä se laskee stressihormonien määrää. Myös erilaiset parasympaattisen hermoston tehtävää tukevat leikit, kuten puhaltaminen ja hyräily, sekä liikunta auttavat myös purkamaan jännitystä ja siihen liittyviä kehon tuntemuksia.

Milloin jännittäminen onkin ahdistuneisuutta?

Aino Juusola hoitaa vastaanotollaan lapsia, joilla jännitys rajoittaa elämää vakavasti. Näissä tapauksissa sairauden nimi ei kuitenkaan ole jännitys vaan ahdistus tai masennus.

– Jos lapsi jännittää kovasti erilaisia sosiaalisia tilanteita, alkaa eristäytyä, ja elinpiiri rajoittuu jännityksen vuoksi, silloin kannattaa hakea tukea ammattilaiselta. Kynnys avun hakemiseen on onneksi madaltunut. Neuvolaan tai koulupsykologille voi ottaa yhteyttä matalallakin kynnyksellä ja kysyä neuvoja.

Psykologin vastaanotolla ei yritetä parantua jännityksestä vaan opetellaan erilaisia keinoja tulla sen kanssa toimeen. Esimerkiksi erilaiset tietoisen läsnäolon harjoitukset voivat auttaa helpottamaan jännitykseen liittyviä huoliajatuksia.

– Lapselle voi opettaa tiettyä mindfulness-ajattelua: voi vaikkapa pohtia, miltä jännitys tuntuu, missä se tuntuu, minkä värinen se on, ja mitä sille tapahtuu, jos väriä muuttaa.

Oireet: Tältä lapsen jännitys voi tuntua

Lihakset jännittyvät

Ylivilkkautta

Levottomuutta

Vatsa- tai pääkipuja

Epämääräistä pahoinvointia

Väsymystä

Sydän tykyttää

Kädet hikoavat

Kehon rajat katoavat

Hengitys tihenee

Tavanomainen jännitys = hyvä kutina, joka saa elimistön vireytymään

Jännitys, johon liittyy ahdistusta tai masennusta = estää toimintaa, rajoittaa elinpiiriä, eristää

Hoitaminen: Näin helpotat lapsen jännitystä

Mielikuvaharjoituksilla: Lasta ei kannata käskeä rauhoittumaan komennolla “rauhoitu” – vaikutus on vähän sama kuin käskisit “älä ajattele jääkarhua”. Sen sijaan näin: kuvittele, että jännittävät ajatukset ovat pilviä, jotka leijuvat ilmassa, tai juna, joka puksuttaa ohi. Puhalla huoliajatuksia saippuakupliin ja katso, kun ne leijuvat pois.

Leikeillä: Parasympaattisen hermoston rauhoittavaa osaa eli vagus-hermoa aktivoivat esimerkiksi puhalteluleikit: koeta pitää höyhentä ilmassa puhaltamalla tai yritä puhaltaa omaan nenään ylöspäin. Myös laulaminen, hyräily ja uloshengitykseen yhdistetty sihinä rauhoittavat.

Hieromalla: Lapsen selkään tai käteen voi piirtää kuvaa, ja hierontaan voi yhdistää satuja tai loruja, joihin yhdistyy selviytymisen mielikuvia.

Liikunnalla: Jos koulussa on edessä esiintymistilanne, saappaat jalkaan ja juoksulenkki koulun ympäri. Yllättävä spurtti purkaa jännitystä.

Keinumalla: Seistään haara-asennossa niin, että jalkapohjat pysyvät paikallaan. Keinutaan rauhallisesti puolelta toiselle.

Hengitysharjoituksilla: Pitkä uloshengitys rauhoittaa hermostoa. Havainnoi: Miten sisäänhengitys liikuttaa vatsaa? Minkä värisenä hengitys tulee ulos nenästä?

Kylmällä: Kehon reaktiot voivat tasaantua juomalla lasi kylmää vettä tai pitämällä jääpaloja käsissä.

Lähde: Reija Suntion ja Aino Juusolan haastattelu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Hyvinvointi

Kun Netta Mäkisalo saa paniikkikohtauksen, Ale rauhoittelee omistajaansa – "Olen voinut vähentää lääkitystä koiran ansiosta"

Kun Emilia-tytärtä vietiin lasten syöpäosastolle, Emma Hirvosesta tuntui, että voimat loppuvat – Wilmsin tuumoriin sairastuu vuosittain kymmenkunta lasta

Maitotuotteet saattavat laskea verenpainetta

Varhain alkava korkea verenpaine haitallisinta

Tärinä on kehon luonnollinen tapa karkottaa kova jännitys, lihaksia voi rentouttaa käynnistämällä luonnollisen vapinareaktion – katso video

Vain pienellä osalla kehitysvammaisista on työpaikka – Ystävät ja harrastukset pitävät töitä etsivän kuopiolaisen Taru Föhrin liikkeessä

Päässä laavamöykky ja partakoneenteriä – yli 900 päivää peräkkäin

Vakavan syövän sairastanut kuopiolainen Merja Laininen: "En pelkää kuolemaa, vaan suren kaikkea sitä, mitä en sen jälkeen pysty enää näkemään ja kokemaan"

Rantaläpsyt voivat olla viimeinen niitti kantapääkivulle – vaiva voi olla kivulias ja kestää kauan

Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.