Sokeria, ylipainoa, kalanmaksaöljyä ja elinikää – islantilaisten ruokavalio täyttyy ristiriidoista

Islantilaisten elinajanodote 82,5 vuotta on Pohjoismaiden korkein ja OECD-maiden kolmanneksi korkein Japanin ja Sveitsin jälkeen.

Muutama vuosi sitten ilmestyneessä brittitelevisiokanava Channel 4:n dokumentissa islantilaisten ruokavalio ylsi maailman parhaaksi. Etenkin kalalla ja kalanmaksaöljyllä on merkittävä rooli saarivaltion asukkaiden ruokapöydässä.

Kuva: Timo Filpus
 

Islannissa dokumentti ei kuitenkaan saanut suuremmin huomiota, Islannin yliopiston ravitsemustieteiden laitoksen emeritaprofessori Laufey Steingrímsdóttir muistelee.

– Se ei antanut kovinkaan realistista kuvaa tavallisen islantilaisen ruokavaliosta, hän kertoo sähköpostihaastattelussa.

Steingrímsdóttirin mielestä on olemassa yksi selkeä syy, jonka vuoksi islantilaisten ruokavaliota ei pitäisi kutsua maailman parhaaksi: sokeria kulutetaan aivan liikaa. Tätä ei tuotu dokumentissa esiin.

Kuva: Timo Filpus
 

Islanti kuuluu niihin maihin, joissa juodaan eniten sokeripitoisia virvoitusjuomia asukaslukuun suhteutettuna.

– Yhdysvallat ja Meksiko ovat niitä harvoja maita, jotka ohittavat Islannin tässä tilastossa, hän huomauttaa.

Korkeiden kulutuslukemien taustalla on ainakin se, että limonadia saa selkeästi halvemmalla Islannissa kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa.

Kuva: Timo Filpus
 

Viime vuonna julkaistusta, vuoden 2014 tietoihin perustuvasta tilastosta käy ilmi, että islantilaiset ovat Pohjoismaiden ylipainoisin kansa. Lähes 60 prosentille aikuisista kiloja on kertynyt liikaa.

– Aikuisväestön lihavuus on yleisempää Islannissa kuin useimmissa Euroopan maissa, Steingrímsdóttir toteaa.

Lupaavaa on hänen mukaansa kuitenkin se, että ylipainoisten islantilaislasten määrä näyttäisi kääntyneen laskuun.

Ylipaino-ongelmasta huolimatta kakkostyypin diabetesta esiintyy Islannissa selvästi vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.

– Silti se on yleistynyt 50 prosentilla 30 viime vuoden aikana. Samaan aikaan sydäntautien yleisyys ja sydänkuolleisuus ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti.

Kuva: Timo Filpus
 

Islantilaiset kuuluvat yhä eniten kalaa syövien eurooppalaisten joukkoon, vaikka kulutus onkin vähentynyt.

Runsaan kalansyönnin lisäksi Steingrímsdóttir nostaa positiiviseksi asiaksi sen, että moni islantilainen nauttii lusikallisen kalanmaksaöljyä joka aamu.

Kalanmaksaöljyn tai muun D-vitamiinilisän käyttöä on suositeltu virallisissa ravitsemussuosituksissa jo vuodesta 1987 lähtien, jolloin ne julkistettiin ensimmäistä kertaa. Silloin oli tarpeen puuttua etenkin kovien rasvojen liian suureen määrään ravinnossa.

– Islantilaiset ovat jo pitkään uskoneet, että päivittäinen annos kalanmaksaöljyä torjuu monenlaisia sairauksia.

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus
 

D-vitamiini ja sen vaikutus luu- ja mielenterveyteen sekä syöpiin ovat vahvoina kiinnostuksenkohteina Islannin yliopiston ravitsemustieteiden laitoksella.

D-vitamiinin saantisuositukset ovat olleet Islannissa aina muita Pohjoismaita korkeammat. Lisäksi islantilainen ruokavalio on perinteisesti ollut hyvin proteiinipitoinen. Se näkyy myös virallisissa ravitsemussuosituksissa, sillä suositeltu proteiinin määrä ruokavaliossa on Steingrímsdóttirin mukaan suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Täysjyväviljan ja kasvisten osuus sen sijaan jää islantilaisten lautasella melko vähäiseksi. Vuosisatojen ajan viljat eivät kuuluneet ollenkaan saarivaltion ihmisten ravintoon.

Maitotuotteet ovat pitkään olleet olennainen osa islantilaisten ruokavaliota – kuten suomalaistenkin.

– Maamme sopii hyvin lypsykarjan kasvatukseen, Steingrímsdóttir selventää.

Lehmänmaidon kulutus on kuitenkin laskussa – kuten Suomessakin – ja käynnissä oleva väittely maitotuotteiden epäterveellisistä ominaisuuksista selittää Steingrímsdóttirin mielestä vain osan tästä.

– Ruokavalio on yksinkertaisesti monipuolistunut, ja muut juomat ovat korvanneet maidon ruokapöydässä, hän toteaa.

Kasvisten kasvatus lähtenyt nousuun

Islannissa ei viljellä viljaa tai hedelmiä. Sen sijaan kasvisten viljely ja kulutus on viime vuosikymmeninä lähtenyt nousuun ja tätä nykyä maan oma tuotanto kattaa emeritaprofessori Laufey Steingrímsdóttirin mukaan puolet maan kulutuksesta.

Tomaattia, paprikaa, salaattia ja kurkkua kasvatetaan kasvihuoneissa. Porkkanaa, perunaa, punajuurta, kukka- ja parsakaalia voidaan viljellä ulkosalla.

Kasviksia syödään kuitenkin yhä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, kuten oheinen grafiikka osoittaa. Islannin ravitsemussuositukset on viimeksi päivitetty vuonna 2014, ja niissä painotetaan aiempaa enemmän kasvisten, hedelmien, marjojen, pähkinöiden, siementen ja täysjyväviljan syöntiä.

Kuva: Timo Filpus

Steingrímsdóttirin mukaan islantilaismaanviljelijät joutuvat turvautumaan torjunta-aineisiin paljon harvemmin kuin naapurimaat. Maa kuuluu ylipäätään niihin maihin, joissa torjunta-aineiden käyttö on Euroopan vähäisintä. Syynä tähän ovat sijainti ja viileä ilmasto.

Turska, kolja, nieriä ja lohi ovat yleisimpiä kalalajeja islantilaispöydissä. Kahta jälkimmäistä myös kasvatetaan.

Vaikka kalan kulutus on vähentynyt Islannissa, sitä syödään yhä keskimäärin 40–50 grammaa päivässä per asukas.

Lähteenä myös The Nordic Monitoring System 2011–2014 -raportti vuodelta 2017.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Hyvinvointi

Mitä ihmettä, kutistuvatko kengätkin? – "Jopa 70 prosenttia ihmisistä käyttää liian pieniä jalkineita"

Hädin tuskin neljäkymmentä ja outoja oireita – nytkö jo vaihdevuodet?

Talkoilla kudotaan nyt rintoja: helsinkiläinen Tuula, 59, sai uuden rinnan Unkarista – "Se on käytössä ihan mukava ja pysyy paikallaan yhtä hyvin tai huonosti kuin sairaalan ensirinta"

Edistävätkö ravintolisät raskaaksi tulemista? – Nämä pillerit osoittautuivat tutkimuksessa tehottomiksi

Teippi voi helpottaa kipua ja korjata asentoa – katso, miten erilaiset teippaukset eroavat toisistaan

Kauran sanotaan kosteuttavan ihoa ja hiuksia – ”Tiedä sitten, onko se juuri kaura, joka kädet pehmeäksi tekee”

Hyväksi havaittu malli leviää: lääkärit ohjaavat terveysongelmista kärsiviä metsäretkille

Vuonna 2020 tartutaan puikkojen sijasta puukkoon

Kommentti: Syön enemmän kasviksia, vähemmän karkkia – Tavallisesti lupaus kestää noin kuusi päivää

Alkuvuonna moni kamppailee uudenvuodenlupaustensa kanssa, vaikka esimerkiksi laihduttaminen on periaatteessa yksinkertaista – "Kun tekosyyt loppuvat, voitkin taas jatkaa", liikunnanohjaaja Sofia Hako toteaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.