Airi Kemppainen Savon Juhannusneito

Kuopiolainen Airi Kemppainen on Savon Juhannusneito 1978. Airi on herttainen, valloittava, välitön. Hänellä on kykyä ja kokemusta esiintyä.

Juhannusneitokilpailu käytiin Heinävedellä. Aaton sää oli läpimärkä. Satoi katkeamatta koko päivän. Mutta sekään ei kyennyt sammuttamaan päivänsädettä.

Heinävesi on paikkakuntana onnen omiaan Juhannusneito-kisojen pitopaikkana. Kappale kauneinta Suomea, kuten Heinäveden vesireittiä on totuttu kuvailemaan.

Heinävedelle matkasivat siis Tarja Laitinen Varkaudesta, Päivi Antikainen Kuopiosta, Airi Kemppainen Kuopiosta, Tuula Kärkkäinen Iisalmesta, Leena Saastamoinen Kuopiosta ja Päivi Hoffrén Kuopiosta.

Harmaassa sadesäässä luonto ei ollut edustavimmillaan. Silti kisat onnistuivat ja kokemukset olivat mieleenpainuvia, koska tunnelma oli vedenpitävä.

Heinävesi on kuudentuhannen asukkaan kunta Keski-Savossa, Mikkelin läänin pohjoinen rajapitäjä. Aikanaan se on syntynyt tärkeän vesireitin varteen. Nykyisin tuo kapea ja kaunis Heinäveden reitti on turistien ilo. Muut elintärkeät maa- ja ilmatiet piirittävät tehokkaasti kuntaa, mutta eivät tavoita keskustaa. Sen vuoksi matkalainen saattaa pitää Heinävettä hieman syrjäisenä paikkana.

Sisältä päin katsoen kunta ei näytä syrjäiseltä. Päin vastoin vierailijalle jää kuva elinvoimaisesta ja kehittyvästä paikkakunnasta, jolla on erinomaiset mahdollisuudet matkailun alalla ja teollistuminen on takaamassa ympärivuotista elinkeinoa asujaimistolle. Joka vuosi 35 uutta teollista työpaikkaa, kertoo elinkeinoasiamies Antti Kokkonen.

 

Heinäveden Hyrske

Kunnan henkisestä vireydestä hyvä esimerkki on urheiluseura Heinäveden Hyrske, joka vastasi juhannusneitokisojen järjestelyistä. Seura vastaa suurelta osin koko nuorison liikuntaharrastusmahdollisuuksien järjestämisestä Heinävedellä.

Heinäveteläinen koripallojoukkue pelaa Suomensarjassa. Lisäksi neljä muuta joukkuetta edustaa seuraa alemmissa sarjoissa samaisessa lajissa. Koripalloharjoitusten ja muiden seuran ohjaamien toimintojen vetämiseksi tehdään tuhansia tunteja ilmaista työtä. Pienessä maalaiskunnassa tarvitaan todellista urheiluhenkeä näin laajan ja tuloksia tuottavan toiminnan pyörittämiseen, sillä rahalähteitä ei ole monia. Itse asiassa Kerman lavan tuotolla tämä kaikki on mahdollista. Ja tietysti palkattomalla työvoimalla, jota rahan pilaamasta maailmasta vielä löytyy.

Kerman kuuma juhlatunnelma

Kerman lava oli juhannusaaton kisojen tapahtumien keskuspaikka. Siellä tuhatpäisenä tunkeileva yleisö sai ilmi elävänä nähdä kaikki kuusi kilpailuun osallistunutta neitosta. Mukana oli myös ensi syksynä Tokioon Miss International Beauty-kisoihin matkaava Hymy Suuronen. Hän oli viime kesän Juhannusneito ja perinteen mukaan palkitsemassa seuraajansa.

Tunnelma lavalla oli kirjaimellisesti kuuma, sillä koko tanssiväki oli tuppautunut katoksen alle vesisateelta suojaan. Kun sitten juontajana Heinäveden Hyrskeen puheenjohtaja Matti Piiroinen esitteli neitoset yleisölle, oli tungos esiintymislavan reunalla suomalaiskansalliseen tapaan hikisen niljakka.

Lavaesiintyminen jännitti selvästi tyttöjä, mutta piinaa kesti vain hetkisen: pari terävää kysymystä ja sillä siitä selvisi.

Lopullisesti tunnelma laukesi klo 22.20, jolloin raadin tulos julistettiin. Ruskeasta kirjekuoresta otettiin esille paperi, johon oli kirjoitettu Airi Kemppaisen nimi. Airi sai harteilleen Juhannusneitonauhan, palkinnoksi komean pytyn, kaulakellon ja tulipunaruusun. Toiset tytöt saivat muistoksi sormukset sekä tietenkin kukitukseen kuuluvat halaukset. Juhannusvalssiin neitosten kanssa pääsivät vikkeläjalkaisimmat yleisön joukosta.

Raadin perustelut

Raati perusteli valintaansa laatusanoilla, herttainen, valloittava ja välitön. Airilla todettiin olevan esiintymiskykyä ja kokemusta, jonka vuoksi hänen katsottiin välittävän jo pelkällä olemuksellaan savolaista eloisuutta parhaimmillaan.

Raatiin kuului sekä heinäveteläisiä että savonsanomalaisia. Jättämällä nimet julkaisematta suojelemme tähän vaativaan tehtävään osallistuneita jälkipuheilta. Tuntui siltä, kun heinäveteläiset rouvat olisivat halunneet pidätellä miehiään osallistumasta raadin työskentelyyn.

Sen sijaan voinemme avoimesti kertoa, että kunnanjohtaja Yrjö Kortekangas ja valtuuston puheenjohtaja Erkki Karvinen toivottivat juhannusneidot tervetulleiksi Heinävedelle ja ojensivat kunnan muistolahjat.

Päivi kumosi metsätraktorin

Heinävesi on metsäpitäjä. Vain viisi prosenttia maa-alasta on kasvullista peltomaata. Metsätaloudesta lohkeaa leipä monelle kuntalaiselle. Se perustuu kuitenkin pääosin puun kaatoon ja kuljetukseen. Jatkojalostusta on toistaiseksi niukasti.

Pyörösahalaitos sentään löytyy, joten ei ihan pölli kainalossa tarvitse kaupunkiin mennä.

Juhannusneidoilla oli tilaisuus tutustua metsätöihin käytännössä. Velj. Mikkonen on heinäveteläinen metsäkoneurakoitsija, jolla on laitteistot lähikuljetukseen ja maanmuokkaukseen. Niin sanottuja metsätraktoreita.

Näytös oli järjestetty Sappuun. Kukin tytöistä istui vuorollaan metsätraktorin pukille ja ajoi pienen lenkin avohakkuualueen kannokossa. Päivi Hoffrénin mielestä kyyti vastasi hyvinkin käyntiä Linnanmäellä.

Puolikas kirosana pääsi urakoitsija Pentti Mikkosen suusta siinä vaiheessa, kun Päivi Antikainen kaatoi täydessä puulastissa olleen metsätraktorin nurin. Päivi nosti kannolle sen verran rimakasti, että kuorma keikkasi kumolleen. Tällaista sattuu joskus metsätöissä.

Neitoset dreijareina

Heinävesi on vilkas turistipitäjä. Kalamiehen kalenteria lainaten todetaan, että raha liikkuu hyvin, mutta ei käy pyydykseen. Näin sen vuoksi, että pyydyksiä ei ole.

Elinkeinoasiamies Antti Kokkonen kertoo, että Valamon ja Lintulan luostareissa ja muissa turistien suosimissa kohteissa käy vuosittain 150 000 turistia. Siinä rahaa liikkuu paljon, että jos 10 prosenttia matkailijoista saataisiin pysähtymään Heinävedelle kahdeksi yöksi, niin se tietäisi tuloja 3,5 miljoonaa markkaa kunnalle, laskeskelee Kokkonen. Tarvittaisiin 100-150 uutta vuodepaikkaa. Muutoin hyöty jää edelleenkin lähikaupungeille, joista käsin tehdään mm. luostarimatkoja päiväseltään.

Tehokas pyydys on sentään Kerman Savi. Entisessä kunnalliskodin navetassa sijaitsevassa savipajassa kävi viime kesänä 40 000 matkailijaa. Savipajassa voi seurata saven valantaa ja nähdä valmiita tuotteita. Yli puolet tuotteista myydäänkin suoraan paikan päältä.

Savipajassa dreijareina on ollut irlantilaisia, amerikkalaisia ja englantilaisia henkilöitä, sillä tähän vaativaan tehtävään ei Suomessa ole riittävästi koulutettua henkilöstöä. Työtä riittää silti paikkakuntalaisillekin. Parhaimmillaan savipaja työllistää 25 henkilöä.

Juhannusneidot vierailivat savipajalla ja tekivät itselleen savikupposet muistoksi dreijausharjoituksista.

Julkaistu Savon Sanomissa 26.6.1978.

Uusimmat

Juhannusneito

Juhannusneito- ja ladyfinalistit on valittu - Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkisi voittoon

1. Juhannusneitofinalisti Elviira Fält

2. Juhannusneitofinalisti Satu Osmala

3. Juhannusneitofinalisti Sini Peltola

5. Juhannusneitofinalisti Sonja Tirkkonen

4. Juhannusneitofinalisti Miia Soininen

1. Juhannusladyfinalisti Marja-Riitta Hiltunen

2. Juhannusladyfinalisti Tarja Kauppila

3. Juhannusladyfinalisti Jaana Kuiper

4. Juhannusladyfinalisti Eila Thureson

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.