Päivä oli Tuijan

Pieksämäkeläistyttö Tuija Jukarainen on Savon Juhannusneito 1979. Valinta tehtiin Kiuruvedellä juhannusaattona.

Tuijan pirteä käytös, iloinen ja luonteva esiintyminen johtivat raadin ratkaisun hänen edukseen. Juhannusneitonauhan hänen harteilleen asetti viime vuoden juhannusneito Airi Voutilainen o.s. Kemppainen.

Raadille valinnan tekeminen ei ollut helppo tehtävä ja päätös jäi aivan viime minuuteille. Tuntui siltä, että ketään kuudesta loppukilpailuun osallistuvasta ei voida riittävin perustein asettaa etusijalle toisiin nähden.

Valintaa ei helpottanut edes iltalypsyllä käynti Rapakkojoella Kalle Tikkasen tilalla, sillä siinä touhussa eivät pitäneet rakas-oloisen Uni-lehmän hermot.

Eiväthän juhannusneidot lypsäjiä toden totta olleet. Niinpä nähtävillä oli monenlaista tyyliä ja oudot otteet saivat lehmän vierastamaan lypsäjiään. Kenties yhtenä syynä epäonnistumiseen oli väärä ennakkoasennoituminen touhua kohtaan. Muuan lypsäjistä näet kuittasi ensituntemuksensa sanalla: "Hyi".

Neljättä ropeltajaa Uni ei enää utareisiinsa laskenut ja lypsytouhut jätettiin suosiolla isäntäväelle ja konepeleille. Lehmän kesyttäjänä sai esiintyä kunnanagronomi Martti Kauhanen. Parin tyynnyttävän minuutin jälkeen Uni palasi navetalle varsinaiselle lypsypaikalle, jossa se sai luovuttaa maitonsa oudoilta tungettelijoilta rauhassa.

250 tilaa vailla emäntää

Kiuruvesi on Suomen suurin maitopitäjä. Sen vuoksi juhannusneidotkaan eivät voineet välttyä iltalypsyltä.

Vaan voisipa tiloille muutakin asiaa olla, sillä Kiuruvedellä on 250 maatilaa vailla emäntää. Toisaalta on 150 tilaa vailla isäntää.

Kunnanjohtaja Esko Rautio voi todeta näiden kylmien tosiasioiden edessä vain, että kunnallishallinnolla ei ole keinoja saada muutosta aikaan niin herkulliselta kuin se tilastomiehistä saattaisi tuntuakin. Ratkaisujen on tapahduttava yksilötasolla.

Kiuruvedellä on asukkaita 12 000. Kunnanjohtaja Raution mukaan elämä pyörii tiivisti maatalouden ympärillä. Niinpä Kiuruvedellä on toistaiseksi ainoana kuntana maassamme kunnanagronomin virka, jota tällä hetkellä hoitaa Martti Kauhanen. Hänen tehtävänään on toimia maatalouden kehittämistyön vetäjänä.

Kiertoajelu kirkonkylän ympäristössä osoittaa kuitenkin, että Kiuruvesi on myös teollisuuspitäjä. Tekstiili-, teräs- ja turveteollisuutta on siinä määrin, että lähes puolet kunnan asukkaista on keskittynyt asumaan keskustaajamaan.

Kärkkäisiä joka toinen

Kiuruveden runsaslukuisesta väestöstä lienee puolet Kärkkäisiä. Yleisiä nimiä ovat myös Kämäräinen ja Pennanen.

Sanotaan yhdelläkin kylällä asuvan enemmän Pennasia kuin oikeita immeisiä.

Kirjailija ja Kiuruvesi-lehden päätoimittaja Unto Kivelä kuvailee näitä Kärkkäisiä, Pennasia ja muita oikeita kiuruvetisiä lupsakoiksi savolaisiksi, joille itsekehu on luonteelle ominainen piirre. Kätteleminen on kiuruvetisille pinttymä jopa niin, että se kuuluu tapoihin linja-autoon noustessakin.

Mykyrokasta annos kykyä

Juhannusneitojen päivä Kiuruvedellä sujui kotoisen lupsakkaasti kotiseutumiehen Lauri Vinbergin kanssa. Hän toimi ohjelman juontajana ja vieraitten vääpelinä. Kyydityksistä vastasi liikennöitsijä Heikki Laitinen linja-autollaan.

Lassi johdatti seurueen Rapakkojoelle, omille syntymäsijoilleen ja tarjosi päivälliseksi oikeata kiuruvetistä mykyrokkaa, josta hän on runossaan sanonut: "Kun mahhaas pistelet mykyä, niin silloin takkuulla sulla on kykyä, vaekka aeto kiuruvetiseks tulla."

Tuija otti yleisönsä

Tuhatkunta ihmistä Kiuruvedeltä ja kauempaakin paikalle saapunutta seurasi Kiuruveden Jänteen tanssilavalla aattoiltana juhannusneitokilpailun loppuhetkiä. Tuija Jukarainen sai suurten suosionosoitusten säestämänä harteilleen Juhannusneito-nauhan, voittopokaalin ja kaulakellon muistolahjoiksi. Savon Sanomat lahjoitti kilpasiskoille muistoksi Kiuruveden juhannuksesta sormukset. Kukat palkintoseremonioihin lahjoitti Kukkapalvelu Kauhanen.

Tytöt saivat lisäksi muistolahjoiksi Kamajan Neulomon Jussi-paidat sekä paketit Kiuruveden Osuusmeijerin valmistamaa voimariiniä.

Tapahtuman järjestelyistä vastannut urheiluseura Kiuruveden Jänne luovutti tytöille Jänne-viirit.

Kilpailun raatiin kuuluivat kunnanjohtaja Esko Rautio, Jänteen puheenjohtaja Martti Kauhanen, huvitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Partanen ja opettaja Lauri Vinberg. Savon Sanomain edustajina raadissa olivat jutun tekoon osalliset.

"Tämän päivän muistan aina"

"Pidä mielessäsi ne pienimmätkin ilon ja onnen aiheet, että sinulla olisi mitä muistella, kun suru sinut kohtaa." Tällä aforismilla kuvaili Tuija Jukarainen tunnelmiaan tilaisuuden juontajalle jo siinä vaiheessa, kun voitosta ei vielä ollut tietoa. Hänelle päivästä Kiuruvedellä oli muodostunut unohtumaton elämys.

– Sitä minä etukäteen kotona jännitin, että jos täällä on kauhean virallista. Mutta heti kun tulimme tänne, huomasin, että täällähän on kiva ja välitön tunnelma. Niin, ja nämä ihmiset, joita olemme tavanneet, ovat olleet aivan ihania. Tuija sanoo. Hän oli nyt ensimmäistä kertaa Kiuruvedellä, mutta vakuuttaa ettei käynti jäänyt viimeiseksi.

Monta mukavaa muistoa jäi päivästä mieleen. Eräs hauskimmista oli lehmänlypsy. Eihän se Tuijan osalta mennytkään huonosti., kun kerran maitoakin irtosi.

– Ihan vähäsen, sanoo juhannusneito vaatimattomasti. Lipunnostoseremonioista Rapakkojoella Tuija piti, sillä hänen mielestään on oikein välillä rauhoittua ja hiljentyä.

Juhannusneitokilpailuun Tuijan ilmoitti hänen paras ystävättärensä Leikkaan Maikki. Tuija itse ei uskonut koko asiaa ennen kuin lehdestä näki, vaikka ystävätär oli toki etukäteen vähän uhkaillut, että hän niin tekee.

Tuija ei usko juhannusneitokilvan voiton vaikuttavan elämäänsä muuten kuin, että siitä jäi lämpimiä muistoja. Hän tuumii, että se on ihan eri asia sellaisten kohdalla, jotka suunnittelevat mallin uraa. Tuija ei ole käynyt mannekiinikursseja, eikä toiminut vaate-esittelijänä. Yhden kerran hän ollut mukana hiusmuotinäytöksessä ja kerran etelän matkalla voittanut leikkimielisen missikisan, mutta siinäpä ne sitten ovatkin.

Tuija itse väittää, ettei hän osaa poseerauksia eikä sen sellaisia. Mallin ammatti ei häntä muutenkaan kiehdo. Se ei tunnu oikein käyvän hänen luonteeseen, tyttö kun arvelee sen olevan vähän kylmää touhua.

Savon Juhannusneito opiskelee PIeksämäen kauppaoppilaitoksessa. Kesä menee osittain isän liikkeessä konttoritöissä, mutta suunnitelmissa on toki muutakin mm. pyöräretki pohjoiseen.

Tuijalla tuntuu olevan harrastuksia vaikka muille jakaa. Hän tekee nukketeatteria ja toinen hänelle läheinen harrastus on viihderyhmä Hattarat. Harrastuksiin kuuluu myös vaatteiden ompelu ja suunnittelu, pyöräily, lenkkeily ja tanssi. Hän kertoo myös ihailevansa ihania ihmisiä ja Suomen luontoa.

Tuijan perheeseen kotona Pieksämäellä kuuluu vanhempien lisäksi veljet Jari ja Mika. Kiuruvedellä oli mukana ilon hetkiä jakamassa äiti, täti ja poikaystävä.

Julkaistu Savon Sanomissa 23.6.1979.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Juhannusneito

Satu Markkasesta Juhannusneito 1996

Sari Kapasesta Juhannusneito 1995

Maarika Raitosolasta Savon Sanomien Juhannusneito 1994

Kukkatyttö Kati juhannusneidoksi

Hannakaisa valloitti luonnollisuudellaan

Marika Rönkkö kruunattiin Savon Juhannusneidoksi

Iloinen Mervi osaa esiintyä

Luonnonkaunis Mari valloitti

Pirkko on luonnonlapsi

Juhannusneito ja -lady lukijaäänestyksen palkinnot on arvottu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.