Savon Sanomain missikilvasta tyttöjen juhannusleikki

Ajatus meikittömästä mittelöstä jäi tänä vuonna vielä toteutumatta Savon Sanomien juhannusneitokilvassa. Ajatus syntyi tyttöjoukossa juhannussaunassa.

Tytöt olivat joka tapauksessa luontevia ja iloisen tervejärkisiä. Loppukilpailu ja Savon juhannusneidon valinta Virinlinnan lavalla oli heille uusi kokemus ja hauska juhannusleikki.

Hymy Suuronen on kansallinen kaunotartyyppi ja tämänkertaisen kilpailuraadin enemmistön mieleen. Kuitenkin tytöistä jokainen erikseen ja kaikki yhdessä antoivat mittelölle sen tarvitseman suolan.

Hymyn valintaa edelsi ja jännittynyttä tunnelmaa tiivisti elomainen jankutus ja tyttöjen haastattelu. Aarre Elo hauskutti, ärsytti ja nauratti jututtaessaan Marjo Hiltusta, Satu Karjalaista, Tarja Matilaista, Leeni Sarnikaria, Hymy Suurosta ja Eija Voutilaista. Tanssin, juhannusjuoman ja juhlatungoksen huumaaman yleisön eteen astui ensimmäisenä Marjo. Marjo puhui tulevaisuuden suunnitelmista ja perheen perustamisesta. - Ai kuus miestä ja yks laps, pisti haastattelija väliin.

Keinokuituista silkkilimettä

Tytöt olivat kuin yhteisestä sopimuksesta varanneet pitkät puvut loppukilpailuun, eikä suinkaan "keinokuituista silkkilimettä" kuten kuului yksi yleisökommentti, vaan kaunista kotimaista puuvillaa. Pukujen puhtaat värit, sininen, punainen, valkoinen, musta ja vihreä sopivat suomalaiseen juhannusjuhlaan, lavaseinän lankkuihin ja kilpailukoroketta koristaviin juhannuskoivuihin.

Elegantti Satu Karjalainen selvisi häkeltymättä juontajan kehittelemästä sanaleikistä. Matilaiska eli Tarja Matilainen voitti Savon Sanomien yleisöäänestyksen ja lähti loppukilpailuun Savon Sanomien juhannustyttönä.

Tarja soittelee urkuja ja meinaa ruveta mansikanviljelijäksi. Taitaa joku vetää tätä viime vuoden mansikkatyttöä pysymään kotipitäjässä.

Kunnanjohtajan komia lasti

Leppävirran kunnanjohtajan rohkeutta ja leikkimieltä kiiteltiin juhannusaaton kuluessa useaan otteeseen. Kunnanjohtaja mm. kuljetti juhannustytöistä kaksi, Hymy Suurosen ja Leeni Sarnikarin, kilpailupaikalle.

Kunnanjohtajan komea lasti kuitenkin loppujen lopuksi käveli viime metrit. Pentti Karppisen pikkuauto ei vetänyt viimeisessä mäessä, vaan jäi portilta lavalle noustessa puolimäkeen.

Leeni suhtautui asiaan kuten kaikkeen muuhunkin päivän kuluessa, ilkikurisen iloisesti. Lavahaastattelussa Leeni muisteli kaivoskäyntiä ja mietti, kenellä oli kylän suurin kypärä. Hän kertoi harrastuksena pitävänsä kerhoja pienille pojille ja haastattelija tietenkin ehätti kysymään kuinka pienille pojille.

Hymy Suurosen suhteen mietittiin jo lavakierroksen aikana, onko nimi enne. Hymy itse arveli saaneensa lisäpisteitä Kumlinin kartanon illallisella.

Raati lupasi lisäpisteitä tytöistä sille, joka syö eniten, ja Hymy teki parhaansa.

Hymy kertoi mannekiinikoulussa oppineensa kävelyä ja hyviä tapoja. Juhannusyön melskeessä tuli mieleen, että moinen oppi saattaisi olla omiaan muillekin.

Ujo Eija Voutilainen sanoi osaavansa, jos ei muuta, niin kirjoittaa sutjakasti koneella käyttäen milloin mitäkin järjestelmää. Eija oli aamupäivällä myöhästyä muun porukan matkasta.

Leikin herkkä loppu

Kaunotarkisat päättyivät kuten yleensä käy, hienoiseen haikeuteen ja kukitukseen. Viime vuoden juhannusneito Hannele Rossi oli kiertänyt tyttöjen mukana koko päivän ja saapui kilpailulavalle laulamaan tyttöjen mielissä koko päivän muotoutunutta Jukolan laulun mukaelmaa.

Hieman dramatisoituna todettiin Hannelen kääntävän missitittelin luovutuksen myötä elämässään yhtä lehteä. Hannelen elämään ja koulunkäyntiin ei misseys ollut vaikuttanut millään lailla. Mitä nyt naapurin kakarat pihalla huusi juhannusmissiksi.

Juontajan avattua asiaan kuuluvan kirjekuoren ja jankutuksen jälkeen julistettua voittajan tytöt kukitettiin. Voittaja sai perinteisen pokaalin ja kultaisen riipuskellon, muut tytöt saivat kultaisen ranneketjun ja tietenkin suuren määrän sympatiaa.

Savon Sanomien lahjoittamien palkintojen lisäksi ojensi Eero Monni tytöille Leppävirran Virin ruusut ja kunnanjohtaja Karppinen voittajalle Leppävirta-kirjan.

Eero Monni vei voittajan missivalssiin. Eivätkä lavalla tungeksineet suomalaispojat ujoina miehinä ymmärtäneet muita missejä sitten tanssittaakaan. Juontaja kävi vielä kilpailun jälkeen missikorokkeen koivujen takana halaamassa kaikki kuusi tyttöä.

Juhannusyön kääntyessä aamuun ja jytän ja humpan tahdittaman lavakansan jatkaessa juhannusjuhlintaa tytöt lähtivät kukin tahoilleen päivän mittelöä miettien.

Täydellinen päivä...

Savolaistyttöä kuljetettiin ja kestittiin juhannusaattona kuin pientä prinsessaa. Leppävirran Viri tutustutti tytöt paikkakuntaan ja oli suunnitellut päivän, jota tytöt luonnehtivat täydelliseksi.

Kylmyys ja hienoinen sade ei hälventänyt vilpitöntä hymyä ja hyvää tuulta. Täydelliseen päivään mahtui käynti Konnuksen kanavalla, Kotalahden kaivoksessa ja Kumlinin kartanossa, josta lähdettiin loppukilpailuun Virinlinnan lavalla.

Päivä aloitettiin Leppäkertussa. Ruokailun lomassa puhuivat isäntänä Leppävirran Virin varapuheenjohtaja Eero Monni ja Leppävirran kunnanjohtaja Pentti Karppinen. Juhannusneidot olivat vielä tuossa vaiheessa hiljaa, ehkä ujoja, ehkä miettien edessä olevaa päivää.

Ensimmäinen tutustumiskohde on Fin-Lis Oy, farkkuja valmistava yritys, jossa tytöt vetivät jalkaansa melkoisen puhkimisen jälkeen tiukkaakin tiukemmat farkut. Tässä vaiheessa tunnelma alkoi jo vapautua ja iloinen nauru seurasikin joukkoa koko päivän.

Konnuksen kanava viehätti kaikkia. Ihmeteltiin sulkujen toimintaa, veden syvyyttä, kosken voimaa. Kanavan laidalla olleesta ruusupensaasta taittoivat tytöt hiuksiinsa juhannusruusut.

Kaivos ihmetytti

Kotalahden kaivos oli pienoinen ihme. Neitoja ihmetytti kaivoskypärän paino ja maan uumeniin kulkevien hissien nopeus. Kaivoskuiluihin eivät tytöt päässeet, mutta miesten työstä siellä saatiin oiva kuva nähdyn filmin välityksellä. Itse Kotalahden kaivoksesta antoi täydellisen selostuksen koulutuspäällikkö Timo Ylönen.

Päivän hauskimmat hetket vietettiin Esko Kumlinin kartanossa, jossa tytöt ja koko muu seurue olivat todella kuin kotonaan, mutta jossa vieraita kuitenkin kohdeltiin kuin kuninkaita.

Saunaan uskaltautuivat tytöistä vain Leeni ja Hymy. He myös kastautuivat hyisessä vedessä, jonka lämpötilaksi arvioitiin varvastuntumalla noin 15 astetta.

Muut tytöt Satu, Marjo Tarja ja Eija kokeilivat sillä välin tikan osuvuutta tauluun ja tekivät lapajättiläisiä kuistilla olleissa voimistelurenkaissa.

Ja kaiken aikaa tyttöjä auttoi ja neuvoi viime vuoden juhannusneito Hannele Rossi.

Ruokailun jälkeen vetäytyivät tytöt omaan soppeensa tekemään viimeisiä silauksia ja laittamaan parasta ylle. Myös raati vetäytyi omaan huoneeseensa ja alkoi pohtia tehtävänsä vaikeutta: kaikki tytöt olevat kauniita, kaikista voisi tehdä juhannusneidon.

Raatiin kuuluivat kunnanjohtaja Pentti Karppinen, maanviljelijä Esko Kumlin, johtaja Vilho Tossavainen, suunnittelupäällikkö Aarre Elo, Leppävirran Virin edustajina pääkirjanpitäjä Eero Monni ja koulutuspäällikkö Timo Ylönen ja Savon Sanomain edustajat.

Päivän aikana oli asiasta keskusteltu noin epävirallisesti ja raadin kokoontuessa oli päätös lähes yksimielinen.

Tytöillä oli loistava yhteishenki. Yhteishengen tuloksena ja illalla pidetyn laulutuokion päätteeksi syntyi kroniikka, jonka tytöt esittivät Virinlinnan lavalla. Sävel oli tuttu laulusta 'Voimalla seitsemän miehen'. Sanoja muutettiin vähän tyttöseitsikolle sopiviksi.

Julkaistu Savon Sanomissa 27.6.1977

Hymy, älä kadota hymyäs ja tyyliäs

Uusimmat

Juhannusneito

Juhannusneito- ja ladyfinalistit on valittu - Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkisi voittoon

1. Juhannusneitofinalisti Elviira Fält

2. Juhannusneitofinalisti Satu Osmala

3. Juhannusneitofinalisti Sini Peltola

5. Juhannusneitofinalisti Sonja Tirkkonen

4. Juhannusneitofinalisti Miia Soininen

1. Juhannusladyfinalisti Marja-Riitta Hiltunen

2. Juhannusladyfinalisti Tarja Kauppila

3. Juhannusladyfinalisti Jaana Kuiper

4. Juhannusladyfinalisti Eila Thureson

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.