Isäpuoli haukkuu vahingoksi, äiti painostaa koulutöissä – korona-aika teki Samin elämästä tuskaa

Sami, 16, ei näe korona-aikana perheonnena. Hänelle kotona oleminen on tuskaa, koska riitoja tulee, eikä vanhempien käytös helpota yhdeksäsluokkalaisen koulupaineita.

– Kotona menee huonommin kuin ennen. En tule toimeen vanhempieni kanssa. Riitoja tulee paljon ja aika monesta asiasta.

Riitaa tulee muun muassa siitä, kuinka aikaisin pitäisi nousta tekemään kouluasioita.

– Normaalisti koulupäivisin menisin kello 22 nukkumaan, mutta nykyään valvon yli puolen yön, koska on niin paljon koulutehtäviä, joihin pitää paneutua. Siksi herään noin kello 11 aikaan, enkä ole nukkunut hyvin.

Ennen koronaa Sami vietti aikaa kavereidensa kanssa ja harrastuksissa.

– En ole tottunut olemaan kotona paljoa. Minulla on yksinäisyydenkammo, joka ahdistaa.

Sami kertoo isäpuolensa kuormittavan oloaan entisestään, sillä tämä nimittelee Samia sanoilla "vahinko", "pikkurillipoika", "transutyttö" ja "mitään-saamaton-penikka". Usein nimittely alkaa, kun isäpuoli on juonut alkoholia.

– Nuo sanat satuttivat eniten. Olen herkkä ja otan helposti itseeni. Ja vaikka pääsisin sanoista yli, ne jäävät kummittelemaan ja jättävät arpia.

Sami on kertonut isäpuolen käytöksestä äidilleen.

– Sanoin juomisesta ja kiusaamisesta äidille jo pari vuotta sitten, mutta hän ei ole paljoa tehnyt – kiltisti vain pyytänyt miestä vähentämään. Äitini ei mahda juuri mitään asialle, koska hän on niin kiltti isäpuolelleni, että antaa tämän määrätä, vaikka hän on minun äitini.

Ysiluokkalaisella Samilla on stressiä saada koulu hyvin päätökseen.

– Koulu on sujunut hyvin ja yritän parhaani mukaan pärjätä, mutta minusta tuntuu, ettei sekään riitä. Haluaisin saada päättötodistukseen keskiarvoksi ainakin 8.05, koska haluan päästä jatko-opintoihin.

Joskus kouluhommat unohtuvat. Korona-aika on lisännyt unohtelua.

– Liiat läksyt ja stressi aiheuttavat keskittymishäiriöitä ja huonontavat ajatteluani. Minun ei tarvitsisi tehdä todistuksen eteen paljoa, mutta en voi ottaa sitä riskiä, että lakkaisin yrittämästä parhaani.

Samin mukaan lisästressiä tuo äidin painostus.

– Hän on vannonut heittävänsä minut ulos kotoa, jos keskiarvoni ei ole vähintään kahdeksan. Siksi minun pitää tehdä kaikki opettajien antamat tehtävät ja paneutua asioihin perinpohjaisesti.

– Äiti on myös koko ajan selkäni takana katsomassa, teenkö läksyjä. Jos hän huomaa, että teen jotain muuta, hän alkaa äänekkäästi kertoa koulun tärkeydestä.

Samilla ei juurikaan ole ystäviä, joille voisi puhua.

– Olen ujo ja todella epävarma, enkä siksi oikein uskalla aloittaa juttua kenenkään kanssa. Toki olen kertonut hyvälle ystävälleni, mutta hän sanoi, että minun pitäisi puhua ammattilaisen kanssa.

Sami onkin käynyt juttelemassa koulupsykologille ahdistuksestaan ja stressistä.

– Se on auttanut, mutta ei tarpeeksi. Toivoisin, että äitini huomaisi pahan oloni ja auttaisi koulutehtävissäni, että minua ei stressaisi näin paljoa.

– Olen myös yrittänyt sanoa äidille, että kotona ei ole hyvä olla. Mutta hän sanoi, ettei voi asialle mitään. Minun pitäisi odottaa kesään asti, että voisin muuttaa tuttuni luo, jossa on paljon parempi olla.

Sami toivoo, että edes opettajat huomaisivat, jos nuorella ei ole hyvä olla ja auttaisivat nuorta etsimään tukea tai ammattiapua.

– Olisi hyvä, jos kaltaiseni nuoret, jotka eivät ole tottuneet yksinäisyyteen ja jatkuvaan opiskeluun koneen äärellä, otettaisiin enemmän huomioon. Meille voisi järjestää vaikkapa enemmän puhelutoimintoja tai yksityistapaamisia ammattilaisten kanssa. Itse koen, että minun olisi helpompi jutella jonkun kanssa kasvotusten kuin netissä.

Sami toivoo, että asiat kääntyisivät parempaan suuntaan.

– Toivottavasti muilla on turvallista ja hyvä olla ja menee paremmin kuin minulla.

Haastateltavan nimi on muutettu jutun arkaluonteisuuden vuoksi.

Auttavat sivustot

Näistä saa apua

Https://nuortenlinkki.fi/mista-apua/nettipalvelut

Www.mielenterveystalo.fi/nuoret (myös hakukone, josta löytyy eri palveluita eri tarpeisiin)

Varjomaailma.fi -sivuilta löytyy hakukone, josta löytyy eri palveluita eri tarpeisiin.

Mll.fi-sivujen kautta Lasten ja nuorten puhelin , ja nuortennetti.fi -sivujen chat - ja kirjepalvelu .

Kuntien sosiaali- ja kriisipäivystyksiin voi ottaa yhteyttä.

Nuorten turvatalot .

Koulukuraattorit, -psykologit ja terveydenhoitajat ovat töissä ja auttavat myös korona-aikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

MLL: Nuoret ovat tavallista enemmän huolissaan kavereidensa kotioloista