Hanhen laulu hiipuu

Metsähanhi on alkanut kaikota perinteisiltä pesimäsoilta. Syitä tähän ei tunneta.

- Kehitys on ollut huolestuttavaa jo vuosien ajan, toteaa riista- ja kalaosaston ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Viime vuonna metsähanhen metsästyksen alkua jopa myöhästytettiin muutamilla viikoilla, jotta edes osa pesimälinnuista säästyisi.

- Tämä tehtiin Lapin riistanhoitopiirin aloitteesta monin paikoin myös muualla Suomessa, Pitkänen kertoo päätöksen taustoista.

Vaikka hanhikanta hiipuu, sen pyynnin arvellaan viime vuosina lisääntyneen monista eri syistä johtuen. Yksi syistä on, että hanhi on ollut aina arvostettu riistalaji.

Metsähanhikannan kääntämiseksi kasvuun tarvitaan Pitkäsen mukaan parempaa tietoa paitsi sen elintavoista myös muutto- ja vaellusreiteistä.

- Myös kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, hän korostaa.

Lähitulevaisuudessa on tarkoitus aloittaa muun muassa siipinäytteiden analysointi sekä inventoinnit pesimä- ja sulkasatoalueilla. Myös hanhien pannoittaminen GPS-laitteilla saattaa tulla kysymykseen.

- Tässä tarvitaan luonnollisesti Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen apua, Pitkänen hahmottelee.

Kokemuksia metsähanhien pannoittamisista on saatu Ruotsissa, missä vuosina 2008 ja 2009 kiinnitettiin kymmenen GPS-pantaa hanhien kaulaan. Ongelmaksi tuli, että suurin osa pannoista katosi 1-4 kuukauden kuluessa.

Taigalta ja tundralta Samoilla linjoilla Pitkäsen kanssa on myös Metsähallituksen projektipäällikkö Arto Marjakangas, joka parhaillaan on käynnistämässä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa metsähanhen pelastamiseen tähtäävää tutkimushanketta. Siinä selvitetään metsähanhen kannanhoidolliset kansalliset ja kansainväliset kehittämistarpeet ja mahdollisuudet.

- Aluksi tarvitaan kokonaiskuva metsähanhen nykytilanteesta, Marjakangas hahmottelee.

Vuosien 2006-2010 aikana tehdyn lintulaskennan perusteella lajin vanhoilta ydinalueilta tuli selvästi vähemmän havaintoja pesivistä pareista kuin aikaisemmin.

- Kanta on taantunut jo kaksi vuosikymmentä, Marjakangas täsmentää.

Uusimpina havaintoina hän kertoo Pohjois-Norjassa pesivien tundrametsähanhien olevan eri rotua kuin meillä pesivät taigametsähanhet.

- Aivan Ylä-Lapissa arvioidaan pesivän muutama kymmenen tundrametsähanhea, Marjakangas arvioi.

Erityisen hyvän kuvan koko pohjoisen pallonpuoliskon metsähanhikannasta saa lokakuussa Etelä-Ruotsissa, missä on puolenkymmentä erityisen tärkeää levähdysaluetta.

- Lähes kaikki maailman taigametsähanhet ovat silloin siellä. Kahtena viime vuonna seassa on ollut 10 000 tundrametsähanhea, Marjakangas tietää.

Metsähanhen ahdinkoon saattaa Marjakankaan mukaan vaikuttaa ratkaisevasti se, että samaan aikaan monien muiden hanhilajien kannat ovat jopa kymmenkertaistuneet. - Tästä ovat esimerkkinä vaikkapa meri- ja kanadanhanhi.

Metsästys muuttunut Vielä pari vuosikymmentä sitten pyynnin painopiste keskittyi perinteisille Keski-Lapin suoalueille, mutta pikku hiljaa se on hivuttautunut yhä etelämmäksi. Entistä suurempi osa saaliista saadaan pelloilta ja merenrannalta houkutuskuvien avulla.

Metsähanhisaalis on kasvanut samaan aikaan kannan hiipumisen kanssa ollen nykyisin yli 6 000 yksilöä vuodessa. Tähän on olemassa Marjakankaan mukaan hyvä selitys.

- Meillä pyydetään kuutta eri alkuperää olevia hanhia, kuten muun muassa kotimaista kantaa, Venäjällä sulkineita, maamme yli muuttavia sekä norjalaisia hanhia, hän luettelee.

Monen metsästäjän havaintojen mukaan laulujoutsenen runsastuminen ja metsähanhikannan pienentyminen eivät voi olla sattumaa.

- Näiden lajien mahdollisesta kilpailutilanteesta pesimäalueilla ei valitettavasti ole tutkittua tietoa, Marjakangas toteaa.