Hirvikanta alkaa olla kohdallaan

Maan metsissä vaeltaa näillä lumilla noin 90 000 hirveä. Joittenkin metsänomistajien mielestä siinä on edelleen paljon liikaa. Metsästäjäin puolella katsotaan sen sijaan, että määrä on nyt aika lailla kohdallaan.

Vuosikymmen sitten talvinen hirvikanta oli vielä noin 140 000 yksilöä ja se näkyi ikävällä tavalla metsätuhoina ja hirvikolareina maanteillä. Sen jälkeen kantaa on rajoitettu määrätietoisesti. Vuodelle 2009 myönsivät riistanhoitopiirit kaikkiaan 51 800 lupaa, joilla kaadettiin kaikkiaan liki 62 000 hirveä. Aikuisia oli näistä 32 000 ja vasoja 30 000.

Kaatolupien ja kaadettujen määrän huomattava ero johtuu siitä, että kaadossa kaksi vasaa vastaa yhtä aikuista.

Suurimmat hirvisaaliit saatiin pohjoisessa. Oulun ja Lapin riistanhoitopiireissä myönnettiin molemmissa yli 10 000 lupaa. Myös Kainuussa hirviä kaadettiin runsaasti. Kolmen pohjoisen piirin yhteinen saalismäärä vastasi näin puolta koko Suomen kaadoista. Hirvikannan runsaan harvennuksen toivotaan vähentävän pohjoisen metsätuhoja, jotka ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen suuret.

Pohjois-Savon kokonaissaalis oli 3 364 hirveä, joista vasoja oli vähän yli puolet. Etelä-Savossa saalis jäi hieman pienemmäksi, 3 093 hirveen. Vasaprosentti oli 55.

Pohjois-Karjalassa kaadot jäivät 2 052 hirveen, joista vasoja oli alle puolet - 43,5 prosenttia. Vastaavasti pohjoiskarjalaiset metsästäjät käyttivät lupansa tarkemmin hyväkseen kuin savolaiset eräveljensä ja siskonsa.

Pohjois-Karjalassa pyyntilupien käyttöaste oli 96,4 prosenttia eli sadasta luvallisesta hirvestä kaadettiin 96. Pohjois-Savossa kaatoprosentti jäi 92,4:ään ja Etelä-Savossa vain 86,7:ään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.