Kieppi suojaa pakkasilta ja pedoilta

- Kanalintujen kannalta käsitys hirveästä ja ankarasta talvesta on täysin väärä, sanoo filosofian tohtori Arto Marjakangas, joka on vuosien ajan tutkinut erityisesti teeren elämää.

Hänen mukaansa metsäkanalinnut ovat sopeutuneet nimenomaan Suomen talveen. Se näkyy muun muassa erikoistumisena tiettyyn, helposti saatavilla olevaan ravintoon talvella.

- Teeret syövät koivun urpuja, metsot männynneulasia, pyyt lepän ja riekot pajun silmuja, Marjakangas luettelee.

Kanalinnuilla menee sitä paremmin mitä enemmän talvella on lunta. Ne osaavat sen avulla suojautua pakkasilta ja vihollisilta.

Viime vuosien leudot ja vähälumiset talvet ovat Marjakankaan mukaan olleet teerelle vaikeita petojen aiheuttaman lisääntyneen kuolleisuuden vuoksi.

- Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet radiomerkityistä teeristä joutui kanahaukan suihin, kun ne eivät päässeet kieppiin lumen puutteen vuoksi.

Kausi lyhentynyt

Marjakankaan mukaan kanalinnut ovat itse asiassa ainoita lintuja, jotka olosuhteiden ollessa otolliset osaavat kaivautua säännöllisesti lumeen.

- Lumikerros eristää lämpöä ja säästää energiaa. Esimerkiksi teeri viettää keskitalvella suurimman osan ajastaan kiepissä. Pakkasilla se ruokailee koivussa yleensä aamuvarhaisella enimmillään reilun tunnin ajan. Heti tämän jälkeen se kaivautuu takaisin lumeen.

Tänä talvena olosuhteet ovat Marjakankaan mukaan olleet kanalinnuille kaiken kaikkiaan hyvin suotuisat.

Kanalintujen kieppikausi kesti takavuosikymmeninä 2,5-4 kuukautta, mutta ilmaston lämpeneminen on lyhentänyt sen kuukaudesta puoleentoista.

- Viimeksi näin hyvä tilanne oli talvella 1980-81, Marjakangas muistaa.

Erityisesti teeren tilanne näyttää pitkästä aikaa hyvältä.

- Ainakin talvehtiminen näyttäisi sujuneen hyvin, mikä tietää hyviä pohjia tulevalle lisääntymiskaudelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.