Koirat kiinni rotuun katsomatta

Hohtavat hanget houkuttavat koiranomistajaa näinä aikoina päästämään myös hänen lemmikkinsä nauttimaan vapaasti elämisen riemusta. Riemukasta temmellystä on ilo ihmisenkin katsella, ellei Suomessa olisi lakia.

Nyt tuo laki kuitenkin on, ja sen viesti on varsin yksiselitteinen: metsästyslain säädösten mukaan koirat on pidettävä kiinni maaliskuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Kielto on voimassa sorsanmetsästyksen aattoon eli elokuun 19. päivään saakka.

Metsästyslain pykälät eivät koske vain metsästykseen käytettäviä koiria vaan yhtä lailla kaikki koiria rotuun katsomatta.

Jos koira ei ole suoranaisesti narussa, niin sen on oltava säädösten mukaan joka tapauksessa "välittömästi kytkettävissä".

Lain ulkopuolelle jäävän vajaan puolen vuoden aikanakaan koira ei saa juoksennella miten sattuu. Esimerkiksi toisen maalla liikuttaessa tarvitaan aina maanomistajan lupa koiran päästämiseen irti.

Koiran kiinnipitoa koskevat lait pätevät yhtä lailla maalla kuin taajamamissa. Asutuskeskuksissa, joissa ihmisiä on runsaasti, koirien ulkoiluttamista säädellään yleisen lain ohella myös paikallisilla järjestyssäännöillä.

Maalla saattaa olla jonkun mielestä tilaa koirien temmeltää vuodenajoista katsomatta. Mutta se, mikä on hyvä koiralle ja hänen isännälleen, ei ole välttämättä hyvää muulle luonnolle, muille ihmisille eikä aina edes toisille koirille.

Pahoja tuhoja Keväällä monet eläimet synnyttävät poikasensa jo hankien aikaan, joten vapaana juoksevat metsästyskoirat voivat saada suuria tuhoja aikaan. Vuosittain on nähty, miten isännättöminä kiertelevät koirat ovat tappaneet esimerkiksi kauriitten vasoja tai raadelleet jopa aikuisia emiä. Kevään korvalla tekevät myös jänikset vuoden ensimmäiset "hankipoikansa", jotka ovat täysin suojattomia isoja ajo- tai muita koiria vastaan.