Metsästys elää ajassa

Itäsuomalaiset metsästäjät saivat vahvan asiantuntijan kotikulmilleen, kun helmikuun lopussa lakkautetun Metsästäjäin keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtaja, maa- ja metsätieteiden tohtori Sauli Härkönen siirtyi Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päälliköksi Kuopioon.

Maaliskuun alusta tehtävänsä aloittaneella Härkösellä on selvä näkemys siitä, mihin uudistus nojaa.

- Metsästäjien paikallistasolla tekemä vapaaehtoistyö on riistahallinnon kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa, hän painottaa.

Takavuosina muun muassa ylitarkastajana Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla sekä Metsäntutkimuslaitoksen vanhempana hirvitutkijana toiminut Härkönen vastaa jatkossa riistakeskukselle säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta väliaikaisesti 30.9.2011 saakka, kunnes valtioneuvosto nimittää varsinaisen toimenhaltijan hakijoiden joukosta.

- Vastuullani ovat esimerkiksi erilaiset lupahallintoon liittyvät asiat, kuten pyynti- ja poikkeusluvat. Erillisen maaliskuun alussa antamani määräyksen nojalla lupa-asioita voivat hoitaa nykyiset riistapäälliköt ja riistanhoidonneuvojat, Härkönen selventää.

Vaikka tehtävä on väliaikainen, Härkönen iloitsee aidosti siirtymisestään pääkaupunkiseudulta Pohjois-Savoon, jossa hän perheineen on asunut jo jonkin aikaa.

- Se, että muutaman vuoden reissuelämän jälkeen pääsen taas perheen pariin, on pelkkää plussaa.

Ajat muuttuvat Vastaperustettu Suomen riistakeskus on Härkösen mielestä vastaus ajan henkeen.

- Metsästykseen liittyvä toimintaympäristö on suuresti muuttunut siitä mitä se oli 1960-luvun alussa, jonne nykyisen metsästyslain juuret juontavat. Jahtiasioita ei enää voi hoitaa yksin metsästäjien kesken, vaan suunnitteluun ja kehittämiseen on osallistuttava aiempaa laajemmin myös muita sidosryhmiä, Härkönen sanoo.

Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien yhdistämisellä halutaan karsia päällekkäisyyksiä sekä tehostamaan toimintoja.

- Pyritään myös parantamaan niin metsästäjille kuin muillekin kansalaisille tarjottavia palveluita, Härkönen lisää.

Entisten riistanhoitopiirien hallitusten tilalle perustetaan viisitoista alueellista riistaneuvostoa. Ne käynnistävät sidosryhmätyön, jossa riistataloudesta kiinnostuneet tahot pääsevät ottamaan osaa esimerkiksi Suomen riistakeskuksen vastuulla olevaan riistakantojen hoitosuunnitelmien laatimiseen.

- Ensimmäiset Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelua koskevat sidosryhmäseminaarit järjestetään ensi syksynä, Härkönen sanoo.

Päätösvaltaa lähelle Kaikkiaan Suomen riistakeskusta on Sauli Härkösen mukaan pidetty erittäin tervetulleena ratkaisuna.

- Myös toimihenkilöt ja luottamusmiehet ovat olleet vahvasti muutoksen takana, hän korostaa.

Härkönen myöntää kohdanneensa myös epäilyksiä. Moni on pelännyt lupa-asioiden byrokratisoituvan ja käsittelyn hidastuvan siksi, että ne tehtäisiin jatkossa yksinomaan Helsingissä kaukana paikalliselta tasolta.

- Tosiasiassa maakunnallinen palvelu säilyy ja jatkuu riistahallinnossa, sillä riistanhoitopiirien toimistot muuttuvat riistakeskuksen aluetoimistoiksi. Entisten riistanhoitopiirien henkilöstö jatkaa nykyisellään riistakeskuksen aluetoimistojen työntekijöinä. Päätökset tehdään siis jatkossakin paikallisella tasolla.