Perhokalastus on elämäntapa, ei vain pelkkä harrastus

Kimmo Pöri. Kuopiolainen Marko Röppänen sitoo itse ottiperhonsa ja patistaa nuoria mukaan seuratoimintaan. Perhokalastuksessa on moneen muuhun kalastustapaan verrattuna se hyvä puoli, että sitä voi harrastaa mainiosti ympäri vuoden. Kesät kalastellaan ja talvet kuluvat perhoja sitoen. Kun perhokalastaja uransa jossain vaiheessa alkaa tutkia virtavesien hyönteismaailmaa sekä pikkutarkasti jäljitellä sidoksissaan taimenen tai harjuksen ravinnokseen käyttämiä vesiperhosia ja muita hyönteisiä, ollaankin jo tiellä, jolta ei yleensä ole paluuta -perhokalastuksesta on tullut elämäntapa. Kyllähän se pyörii perhokalastuksen ympärillä meikäläisen vapaa-aika, tunnustaa Kuopion Urheilukalastajien hallituksen jäsen Marko Röppänen, jota perhokärpänen puraisi pahimman kerran kymmenisen vuotta sitten. Uistinta ja vaappua oli tosin tullut heiteltyä pikku pojasta lähtien. Ensimmäiset perhonsa hän sitoi melko pian uuden harrastuksen myötä. Sen verran ovat sidontataidot vuosien varrella kehittyneet, että hänen sitomillaan perhoilla on ollut kysyntää Kuopion seudulla. En tosin ole käynyt yhtäkään perhonsidontakurssia, vaan kantapään kautta olen taidon opetellut, hän paljastaa.

Haasteita riittävästi

Ensimmäisen mitallisen perhotaimenensa Marko Röppänen muistaa kuin eilisen päivän. Sain sen Pudasjärven Livojoelta 90-luvun alussa. Joen alkuperäistä kantaa, ei mikään istari, hän muistelee. Lohen perhokalastukseen eivät hänen rahkeensa ole vielä riittäneet. Taimenen ja harjuksen perhokalastuksessa on ollut haastetta tähän asti aivan riittävästi. Yhden luvan olen Tenolla kalastanut, onneksi emme saaneet silloin mitään, olisi voinut tulla kalliiksi, hän naureskelee. Moneen muuhun perhonsitojaan verrattuna Marko Röppänen on peräti onnellisessa asemassa, sillä kymppitonnin sidontatarvikkeet ovat aina valmiina yläkertaan vievien portaiden alle jäävässä syvennyksessä.

Seuratoiminta kiinnostaa

Ehdotan sidontanäytöstä. Hetken mietittyään hän päättää sitoa perinteisen taimenperhon, kookkaan ahventa jäljittelevän pitkävartisen streamerin. Ahvenstreamer on pääasiassa kesäkauden perho, mutta oikein uitettuna se toimii kohtalaisesti myös talvikalastuksessa, Röppänen tietää. Pyrstöksi laitan punaisen kukonhäkilän siikasia, kierteeksi sopii kultainen ovaali, hän luettelee. Sidontapenkkiin kiinnitetty koukku alkaa pian muistuttaa kunnon ottiperhoa. Samalla alkaa selvitä, että taitava perhonsitojamme on myös vannoutunut seuratoiminnan puolestapuhuja. Seuratoiminnassa Röppästä viehättää eniten tiedonmurusten jakaminen nuorille ja innokkaille perhokalastajille. Myös yhteiset koskikalastusmatkat seuran puitteissa eri puolille Suomea saavat hänet edelleenkin innostumaan. Ovathan ne reissut toki muutakin kuin kalastamista. Niihin kuuluu tulistelua, erästelyä ja muutakin luonnossa liikkumista, hän kertoo.

kimmo pöri

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.