Vesilintu viihtyy kosteikossa

Suomi on tuhansien järvien maa. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan järvitiheydet ylittävät selvästi maan keskiarvon. Luulisi vesilinnuilla olevan täällä vettä uida ja sukellella.

Mutta järvet eivät riitä. Molemmissa maakunnissa on vallinnut jo vuosia vesilintujärvien kunnostus- ja rakentamisinnostus. Nyt uutta tuulta kunnostukseen on tuonut viime vuoden puolella alkanut valtakunnallinen Kotiseutukosteikko Life-hanke.

Viisi vuotta kestävän hankkeen päätavoitteena on luoda pohjaa tulevalle kosteikkoelinympäristöjen kunnostamiseen, hoitoon ja perustamiseen tähtäävälle ohjelmalle, joka toimii paikallisella tasolla maanomistajalähtöisellä ja osallistuvalla tavalla. Kolmen vuoden aikana valmistuu Suomeen vähintään 30 uutta kosteikkoa, yhteispinta-alaltaan yli 200 hehtaaria.

Runsaista järvistä huolimatta luontaisista hyvistä vesilintujen elinympäristöistä on puutetta. Vesistöt ovat liian karuja ja ravintoköyhiä tai liiaksi umpeenkasvaneita. Varsinkin vaativilla poikasvaiheen elinympäristöllä on merkittävä osuus kannan tuottoon. Ensisijainen tavoite on lisätä vesilintukantoja laajemmalla alueella ja tämä tietenkin parantaa myös metsästysmahdollisuuksia.

Aikataulussa Kotiseutukosteikko-hankkeen Itä-Suomen aluevastaava riistanhoidonsuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen sanoo Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirien olevan hyvin mukana aikataulussa. Tavoitteena olleet vähintään kolme kunnostettavaa kosteikkoa on jo valittu molempien piirien alueella ja suunnittelu on käynnissä.

Hankkeessa valmistuvilla kosteikoilla ei yksistään ole kokonaisuuteen merkittävää vaikutusta, mutta niiden toivotaan toimivan mallialueina ja saavutettujen tuloksien innostavan laajempaan vesilintualueiden kunnostukseen. Hyvien vesilintujen elinympäristöjen lisääntyminen vaikuttaa samassa suhteessa vesilintukantoihin, jolloin tulokset voivat olla merkittäviä.

Pekkarisen mukaan onnistuneesti rakennetulla kosteikolla voi olla virkistys- ja maisemallisia arvoja. Kosteikot ovat tärkeitä myös vesiensuojelulle koska ne hidastavat veden virtausta, jolloin kiintoaine laskeutuu pohjaan ja ravinteita sitoutuu kasvillisuuteen.

Monimuotoista Kosteikolle tärkeää on sen monimuotoisuus. Puolet tulee olla avovesialuetta ja puolet peitteistä suojavyöhykettä. Polveileva rantaviiva luo linnulle piilopaikkoja ja loiva ranta on poikueiden parasta ruokailuympäristöä. Kosteikon koko voi vaihdella muutamasta aarista useampaan hehtaariin.

- Pienpetojen pyynti on merkittävä osa kosteikkojen hoitoa, sanoo Pohjois-Savon piirin pienpetovastaava Janne Kokkonen.

Minkki on pahin peto vesilintualueella, mutta supikoirakin suosii vesistöjen rantoja ja taitavana uimarina kömpelöltä vaikuttava lyllertäjä saattaa pyydystää koko lintupoikueen. Molemmat vieraspetotulokkaat ovat kumminkin suhteellisen helppoja saalistettavia, jos hiukankin paneutuu pyyntiin.