Amerikan interrail vie suurkaupungista toiseen

Kiukkuisia ihmisiä ja ärinää. Matkalaukkuja ja reppuja. Kokolattiamatto ja jääkylmä ilmastointi. Viimeisten joukossa junaan noussut nelihenkinen perhe yrittää löytää vapaita paikkoja. Konduktööri yrittää ystävällisesti auttaa äreää perhettä.

- Tässä olisi yksi vapaa, voisiko neiti siirtyä tuonne, että perhe voisi istua vierekkäin, naiskonduktööri kysyy.

Nousen ja vaihdan paikkaa. Istun vanhahkon naisen viereen. Tervehdin, mutta en heloun lisäksi saa muuta vastausta, vaan nainen rapistelee keksipakettiaan omassa rauhassaan.

Ottawan ja Toronton välinen juna on tupaten täynnä. Paikkalippuja ei juniin myydä, joten isomman porukan istuttaminen vierekkäin on haasteellista. Äreä perhe saa lopulta paikat ja vaikuttaa tyytyväiseltä.

Kuusi suurkaupunkia Pohjois-Amerikassa ei ole Euroopan veroista rautatieverkostoa, mutta itärannikolla pääsee helposti ja kohtuullisella kustannuksella näkemään useita suurkaupunkeja Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Junaan voi hypätä vaikka New Yorkissa, keskeltä Manhattania, reissata Buffaloon, pysähtyä Niagara Fallsissa ihastelemassa kuuluisia putouksia, jatkaa muutama tunti Torontoon, siitä Ottawaan ja aina ranskankieliseen Montrealiin tai Quebec Cityyn asti.

Junat ovat usein täynnä, eivätkä vedä vertoja Pendolinolle, eivät edes suomalaiselle pikajunalle saati sitten ranskalaiselle luotijunalle, mutta silti junamatkailu on hauska kokemus.

Ottawassa paikallinen ystäväni tietää käytännön ja neuvoo menemään paikalle tunti ennen junan lähtöä. Torontossa osaan jo käyttäytyä kuten paikallinen. Matkailijat asettuvat kimpsuineen jonoon "lähtöportin" eteen. Nopeimmat saavat parhaat paikat.

Torontossa nappaan aamupalaksi take away -leivän ja -kahvin kulmadelistä ja lähden rautatieasemalle. Se kannattaa. Seison jonossa yli tunnin, mutta pääsen ensimmäisten joukossa valitsemaan paikkaa, sillä paikkalippuja ei tässäkään junassa ole.

Keinuen kuin laiva New Yorkin osavaltion Rochesterista kohti Isoa Omenaa puksuttavassa junassa nuori mies selaa läppärillä nettiä ajan kuluksi. Osassa Yhdysvaltojen ja Kanadan junista mainostetaan langatonta verkkoa, jonka saa käyttöönsä lisämaksusta.

Junassa on sen verran väljää, että saan pitää rinkkaani vieressäni, eikä minun tarvitse pakata sitä vaunun etuosassa olevaan säilytystilaan. Junan vauhti on verkkaista ja ajoittain niin keinuvaa, ettei päiväkirjan kirjoittamisesta tule mitään.

Mutta juna pysyy seitsemän tunnin matka ajan aikataulussa ja saapuu pilvenpiirtäjien keskelle maanalaista tunnelia pitkin. Pääteasema Pennsylvania Station on keskellä Manhattania. Metroasema sijaitsee suoraan asemalla, keltaisia takseja riittää pihalla. Siitä on helppo jatkaa tutkimaan New Yorkia.

Helppo reitti Pohjois-Amerikan junamatkan suunnittelu on helppo aloittaa. Helsingistä pääsee suoralla lennolla Torontoon tai New Yorkiin, joista voi aloittaa junamatkan. Myös Montreal ja Washington DC ovat oivia kaupunkeja aloittaa tai lopettaa matka.

Toronto on Kanadan rautateiden pääasema. Sieltä pääsee kätevästi Ottawaan, etelään Yhdysvaltain puolelle tai länteen. Yhteyksiä on aina Vancouveriin asti.

Jos Vancouveriin mielii, kannattaa tosin pohtia lentoa, ellei sitten ole ylimääräistä aikaa, seikkailumieltä ja lihavaa rahapussia. Lisäksi Kanadan läpi matkustaminen vaatii vahvoja istumalihaksia. Mittaa matkalla on 4 500 kilometriä, ja se kestää lähes neljä päivää.

Keski-Kanadassa ei juuri kuuluisia nähtävyyksiä ole. Juna pysähtyy useassa noin parintuhannen asukkaan kaupungissa, mutta on matkalla suurempia, jääkiekkomaailmasta tunnettuja kaupunkeja kuten Winnipeg ja Edmonton. Kalliovuorten maisemat sen sijaan ovat junamatkan arvoiset. Matka Kanadan halki maksaa reilut 400 euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Matkailu

Nürnbergissä läsnä ovat niin joulu kuin natsimenneisyyskin – Turisti voi vierailla esimerkiksi oikeuspalatsin kuuluisassa huoneessa numero 600

Meri on iso osa hiekkasärkistään tunnetun Kalajoen turistikesää

Vielä vuosituhannen alussa Noblessner oli täysin suljettu – nyt se on Tallinnan kiinnostavin ja nopeimmin kehittyvä alue

Riippumatto vei Niko Halmisen, 38, takaisin metsään, kun telttailu ei enää onnistunut – "Metsä on minulle tärkeä hyvinvoinnin lähde"

Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin

Brittilehti Guardian nimesi Euroopan parhaimmat hiljaiset lomakohteet – Listalle ylsi kaunis suomalainen matkakeidas

Kemiönsaaren pikkukylissä voi nauttia saariston tunnelmasta ja mauista – merimatkaa kannattaa jatkaa Bengtskärin majakalle saakka

Salamajärven kansallispuisto tunnetaan laajasta suoerämaastaan – metsäpeurojen mailla on yli 70 kilometriä merkittyjä reittejä

Pia Mustonen, 42, tutustuu ulkomaanmatkoillaan hautausmaihin – "Ne ovat kuin ilmaisia, julkisia veistosgallerioita"

Vuokra-auto alle ja tien päälle – Yhdysvaltojen länsiosissa näkee samalla reissulla niin luontokohteita kuin suurkaupunkien hulinaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.