Hiidenmaalla ei ole Saarenmaan valssin kaltaista hittiä, mutta sillä on kaunis luonto ja hienoja rakennuksia

Kõpun majakka, Suuremõisan kartano ja Sääretirpin niemi ovat Hiidenmaan pakollisia turistikohteita. Kaunein nähtävyys on saaren luonto, toteaa suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä edistävän Tuglas-seuran suunnittelija Järvi Lipasti.

Kõpun majakan torniin kiipeäminen on vaivan arvoista. Majakka on Viron vanhin ja rakennettu jo 1500-luvulla. Alapuolella levittäytyy peittona mäntymetsä. Kaukana siintää meri. Kooltaan Hiidenmaa on lähes kolme kertaa pienempi kuin viereinen Saarenmaa.

– Saaren keskiössä on metsää sekä soita. Kautta aikojen asutus ja toiminta ovat sijoittuneet rantaviivalle. Hiidenmaalla välimatkat ovat lyhyitä ja liikennettä on vähän. Paikallisbusseilla voi kulkea ilmaiseksi saaren eri osiin.

Kassarin kappeli on Viron ainoa kalkkikivestä rakennettu kirkko, jossa on ruokokatto. Kuva: Johanna Rauhaniemi

Hiidenmaan pohjoiskärjessä, vaarallisen matalikon edustalla, kohoaa Viron korkein majakka Tahkuna. Monen laivan haudaksi koitunut matalikko on paikoitellen runsaan metrin syvyinen.

Kovalla tuulella rannalla kuulee metallin kilkatusta. Ääni on lähtöisin Estonian muistomerkin pronssikellosta. Kauemmaksi, edessä levittäytyvälle ulapalle, jää Estonian uppoamispaikka.

Tahkunan majakka valmistui Eiffelin insinööritoimistossa samaan aikaan Ristnan majakan kanssa. Tarinan mukaan majakat sekoittuivat matkalla Pariisista Hiidenmaalle. Ristnaan tarkoitettu torni kulkeutui näin vahingossa Tahkunaan.

Ristnan punainen majakka valaisee Viron läntisiä merialueita. Majakoiden ohella Ristnan ja Tahkunan niemiä yhdistävät luonnonsuojelualueet sekä sotilaskohteet. Neuvostoaikaan Hiidenmaa oli suljettu saari.

Mihklin talomuseossa Tahkunan niemellä voi tutustua paikalliseen rakennuskulttuuriin ja esineistöön sekä hiidenmaalaiseen savusaunaan. Kuva: Johanna Rauhaniemi

Hiidenmaan komein rakennus on Suuremõisan kartano. Sen isännistä Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg (1744–1811) rikastui tiettävästi merirosvouksella.

Kartanon isännän kuului huolehtia matalikolla merihätään joutuneista laivoista. Kreivi piti itsellään sovittua suuremman osan lastista korottaen samalla pelastushintoja. Saaliinsa hän kätki kartanon ullakolle.

Nykyään kartanon päärakennus toimii ammattikouluna, ala-asteena sekä vierailukeskuksena.

Aino Kallaksen kesähuvila on pieni, punainen Tammen talo Kassarissa. Yksi huoneista on omistettu suomalaisen kirjailijan muistolle. Kuva: Johanna Rauhaniemi

Suuremõisan kartanosta matka jatkuu Kassariin. Pengertietä reunustavilla rantaniityillä laiduntavat lampaat ja lehmät. Kassarissa kesiään viettivät 1920- ja 30-luvuilla kirjailija Aino Kallas sekä hänen saarenmaalainen puolisonsa Oskar Kallas. Kassarissa Kallas kirjoitti tositapahtumiin perustuvan Reigin papin sekä Sudenmorsiamen.

Kallasten kesämökki Veskimäen rinteessä on yksityisomistuksessa. Hyvällä tuurilla sen sisälle, Kallaksen muistohuoneeseen, pääsee poikkeamaan.

Hiidenmaan museosta saa mökin avaimet lainaan. Reigin pappila sekä kirkko sijaitsevat saaren pohjoisosasta.

Kassarin saari huipentuu mereen työntyvään Sääretirpin niemeen. Katajien ja orjantappuroiden reunustama polku johtaa pitkän niemen kärkeen saakka.

Kuva: Satu Paloniemi

Järvi Lipastin mukaan suomalaiset tuntevat Hiidenmaan huonommin kuin Saarenmaan.

– Hiidenmaalaisilla ei ole Saarenmaan valssia. Suosittuja tapahtumia ovat Hiidenmaan kahvilapäivä, Hiiu Folk -perinnemusiikkifestivaali, Sõru Jazz ja kampela- ja nokkahaukifestivaalit. Kampela ja nokkahauki ovat hiidenmaalaisten lempikaloja. Paikallisia ruokia ovat myös lampaanliha, saaristolaisleipä ja sahti.

Järvi Lipasti on kirjoittanut hiidenmaan murteen lukemiston ja kääntänyt murteelle Heli Laaksosen runoja.

– Olen syntynyt Hiidenmaalla ja vietän siellä paljon vapaa-aikaani. Lempipaikkani on Vanajõen laakso. Kävin siellä ensimmäisen kerran alakoululaisena luokkaretkellä, Lipasti kertoo.

– Aarniometsän keskellä mutkittelevaa jokea ympäröivät korkeat rantapenkereet. Paikassa saan olla kahden luonnon kanssa.

Tahkunan valkoisen, punalakkisen majakan korkeus merenpinnasta on liki 43 metriä. Majakka valaisee saaren vaarallisia vesiä. Kuva: Johanna Rauhaniemi

Hiidenmaa

Viron toiseksi suurin saari

Hiidenmaan (viroksi Hiiumaa) on Viron toiseksi suurin saari, jonka pinta-ala on 989 neliökilometriä.

Kooltaan Hiidenmaata voi verrata Madeiraan tai Ahvenanmaahan.

Lännestä itään suurin etäisyys on 60 kilometriä ja pohjoisesta etelään 45 kilometriä.

Vakituisia asukkaita Hiidenmaalla on runsas 9 000.

Saaren ainoa kaupunki on Kärdla, jossa on noin 3 000 asukasta.

Hiidenmaa sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Viron rannikosta. Saarelle ei ole siltaa.

Hiidenmaalle pääsee autolautalla Haapsalun kupeesta, Rohukülasta. Saarenmaalta lautta liikennöi Soela väin -salmen poikki Triigistä Sõruun.

Laivamatkat kannattaa varata etukäteen: praamid.ee ja http://www.veeteed.com. Merimatkat kestävät noin 1–1,5 tuntia suuntaansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Matkailu

Helvetinjärven kansallispuisto hurmaa jylhillä kalliomaisemillaan – "Toivon, että suomalaiset ovat ymmärtäneet, että meillä on todella hienot maisemat eikä meidän tarvitse aina lähteä Kanarialle"

Nürnbergissä läsnä ovat niin joulu kuin natsimenneisyyskin – Turisti voi vierailla esimerkiksi oikeuspalatsin kuuluisassa huoneessa numero 600

Meri on iso osa hiekkasärkistään tunnetun Kalajoen turistikesää

Vielä vuosituhannen alussa Noblessner oli täysin suljettu – nyt se on Tallinnan kiinnostavin ja nopeimmin kehittyvä alue

Riippumatto vei Niko Halmisen, 38, takaisin metsään, kun telttailu ei enää onnistunut – "Metsä on minulle tärkeä hyvinvoinnin lähde"

Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin

Brittilehti Guardian nimesi Euroopan parhaimmat hiljaiset lomakohteet – Listalle ylsi kaunis suomalainen matkakeidas

Kemiönsaaren pikkukylissä voi nauttia saariston tunnelmasta ja mauista – merimatkaa kannattaa jatkaa Bengtskärin majakalle saakka

Salamajärven kansallispuisto tunnetaan laajasta suoerämaastaan – metsäpeurojen mailla on yli 70 kilometriä merkittyjä reittejä

Pia Mustonen, 42, tutustuu ulkomaanmatkoillaan hautausmaihin – "Ne ovat kuin ilmaisia, julkisia veistosgallerioita"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.