Lissabonilaisilla on silmää kauneudelle

<p> <preform><p> Raili Kupsa Soile Virkki. Lissabon on omatoimimatkaajalle helmi: katsottavaa ja koettavaa riittää. Voi valita ihmeteltäväkseen jonkin lukuisista siirtomaakauden rikkauksin rakennetuista palatseista, kirkoista, luostareista tai hämmästellä uusinta uutta olevaa arkkitehtuuria. Voi shoppailla valtaisissa ostoskeskuksissa tai paneutua kymmenien museoiden maailmaan. Vaikka kuinka yrittää, viikossa ei ehdi tutustua kuin osaan nähtävyyksistä. Hintataso on kohtuullinen ja kaupungissa liikkuu helposti jalan, metrolla ja paikallisjunilla. Hyvät jalkineet ovat ehdoton varustus, koska suuri osa kaduista on päällystetty nupukivin ja korkeuserot varsinkin vanhassa kaupungissa ovat melkoiset. Inhimillisyys huokuu kaupungissa: kun pysähtyy tutkimaan karttaa, on pian joku kysymässä, tarvitsetko apua. Vihjeitä hyvistä kohteista ja metrolla liikkumisen mahdollisuuksista saa siinä sivussa. Kahviloita suolaisine ja makeine herkkuineen löytyy lähes joka kadunkulmasta. Myös vehreät puistot tarjoavat mukavan paikan lepuuttaa jalkojaan. </p><p> </p><h5>Rasismista ei näy merkkiäkään</h5></p><p> Lissabonilaisilla on silmää kauneudelle, he koristavat parvekkeensa kukkaruukuin, seinänsä kuvioiduin kaakelein ja jalkakäytävänsä nupukivimosaiikein. Jos jokunen kivenpalanen on irti, käsipelin korjataan, kun ehditään. Kansalaisten juuret ovat paitsi Euroopassa, myös Mosambikissa, Intiassa, Kiinassa, Kap Verdessä ja Angolassa. Kirjava joukko elelee sopuisasti puhuen portugalia, rasismista ei näe kadulla merkkiäkään. Vaikka Lissabonin historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse, ikivanhoja muistomerkkejä on sangen vähän. Vuonna 1755 maanjäristys tuhosi kaksi kolmasosaa kaupungista. Keskusta rakennettiin sen jälkeen uudestaan ja sortuneet kirkot korjattiin. Karmeliittakirkossa voi vieläkin nähdä maanjäristyksen jälkiä holvien tukipilareissa ja alttarisyvennyksissä. Säilyneitä tai korjattuja kirkkoja kaupungissa on useita kymmeniä. Ne missä pistäydyimme, olivat koristelultaan käsityötaidon mestarinäytteitä, aikaa ja rahaa ei oltu säästelty työtä tehdessä.</p><p> Omaleimaisuutta joihinkin kirkkoihin toivat kaakelialttaritaulut tai &quot;kaakeliseinäkertomukset&quot; eri puolilla kirkkoa. Azulejoon, maalattuihin kaakeleihin törmää joka paikassa. 1500-luvulta lähtien niillä on koristeltu rakennuksia sekä sisältä että ulkoa. Kokonaisia taloja on päällystetty kaakeleilla, portaikoista saattaa löytyä paitsi koristeista mosaiikkia, myös pitkiä maalauksellisia kuvakertomuksia historiallisista tai arkipäivän tapahtumista. Kaakelimuseossa (Museu do Azulejo) kannattaa käydä. Siellä näkee, kuinka tyylit ja tavat koristella kaakelein ovat aikojen vaihtuessa muuttuneet. </p><p> </p><h5>Varsinaisia ostoskeskuksia</h5></p><p> Vanhaan Lissaboniin tutustumisen voi aloittaa vaikka Sao Jorgen linnasta. Linna on korkealla kukkulalla paikalla, mistä kaupunki sai alkunsa. Sieltä aukeaa mahtava panoraama yli koko kaupungin. Linnan ikivanhoja osia lepää maakerrosten alla, ja osia on raunioina maan päällä.</p><p> Linnan puistossa tepastelevat riikinkukot, hanhet ja ankat omistajan elkein, ne eivät piittaa menneistä valtataisteluista ja verisestä historiasta. Tämän päivän vehreys ja rauhallisuus ovat tärkeintä. Linnoitukselta poistuessa laskeutuu vanhaan, maanjäristykseltä säästyneeseen Alfaman kaupunginosaan. Se on täynnä polveilevia katuja, sokkeloisia kujia ja portaikkoja. Osa taloista on varsin ränsistyneitä, osassa kuivuu pyykkiä ikkunasta toiseen vedetyllä narulla. Vastakohtana ränsistyneille taloille ja kirpputorielämälle ovat suunnattomat ostoskeskukset. Toinen ostoskeskus, Vasco da Gama, sijaitsee Orienten metroasemalla Expo 98 -alueen kupeessa, toinen kaupungin pohjoispuolella. Tämä valtaisa Colombo saa pikkukaupunkilaisen suun aluksi ihmetyksestä ymmyrkäiseksi. Samassa kompleksissa on 350 kauppaa, yli 70 ruokapaikkaa, 10 elokuvateatteria, huvipuisto ja hotelli. Metrolla pääsee perille asti, eikä metrolippu maksa kuin kolmisen markkaa. Kompleksi on auki puoleen yöhön asti joka päivä. Yömyöhään siellä näytti liikkuvan perhekuntia pikkulapset mukanaan. Jokaiseen ruokapaikkaankin riitti väkeä ainakin iltamyöhällä. Meren ja merenkulkijoiden merkitys on ollut suuri Lissabonin ja Portugalin historiassa. Merimuseossa dos Jeronimosin luostarin länsisiivessä saa pikaoppitunnin Portugalin merimahdista löytöretkiaikojen alusta siirtomaakauden kautta tämän päivän kauppalaivojen aikakaudelle. Siellä on satoja upeita pienoismalleja historiallisista purjeveneistä tai pienemmistä eri seutujen eri aikojen kalastajaveneistä. </p><p> </p><h5>Akvaariossa kuluu tunteja</h5></p><p> Itse meren elämään pääsee tutustumaan Euroopan suurimmassa akvaariossa Expo 98 -alueella. Turistien lisäksi paikka on koululaisten suosiossa. Siellä voi katsella silmästä silmään parimetristä haita tai ihastella saukon sulavaa veikistelyä yleisön edessä. Useampi tunti vierähtää helposti ihastellessa vedenalaisen maailman satoja kalalajeja, simpukoita, kotiloita, merisiilejä, merivuokkoja.</p><p></p></preform> </p>