Synkistä paikoista innostunut turisti käy katsomassa joukkohautoja ja hylättyjä kaupunkeja – "Olen koko aikuisikäni ollut kallellani synkkiin kohteisiin", Lenina, 57, sanoo

Kaikki eivät kaipaa lomaltaan aurinkoa tai edes rentoutumista. Jotkut matkailijat suuntaavat mielummin paikkoihin, jotka huokuvat synkkyyttä ja jopa kuolemaa. Yksi heistä on helsinkiläinen Lenina Rautonen, 57.

– Olen koko aikuisikäni ollut kallellani synkkiin kohteisiin, Rautonen kertoo.

Rautonen harrastaa synkkää turismia. Hän kiertää lomillaan paikkoja, jotka ovat nähneet kuolemaa, katastrofeja ja sotaa. Suurimman osan matkoistaan hän tekee yksin, sillä matkaseuraa on vaikea löytää.

– On inspiroivaa liikkua paikoissa, joissa on tietty jännite ja joissa tietää samalla olevansa turvassa.

Matkoillaan Rautonen on ehtinyt käydä muun muassa kahdesti Auschwitzissa ja Tšernobylissä. Viime vuosina kohteet ovat kuitenkin muuttuneet niin valtavirraksi, että kolmatta kertaa hän ei enää niihin aio matkustaa.

Enemmän Rautosta vetävät puoleensa tuntemattomammat kohteet.

– Minua kiinnostaa historia ja erityisesti talouden historia. Käyn katsomassa paljon sellaisia kohteita, joissa on nähtävissä yhteiskunnan rakennemuutos, Rautonen kertoo.

Esimerkiksi hylättyjä kaupunkeja on ympäri maailmaa. Niissä aika tuntuu pysähtyneen. Ihmiset jättävät jälkeensä paljon tavaraa, josta voi yrittää päätellä, millaista väkeä paikassa on asunut.

– Mielikuvitus alkaa laukata, kun näen esimerkiksi vanhan julisteen ilmoitustaululla. Alan miettiä, millaista elämää siellä on mahdettu elää.

Norjan Huippuvuorilla sijaitsevaa, nyt jo hylättyä kaivoskaupunkia Pyramidenia hän kuvailee sanalla ikoninen.

Synkkään turismiin, kuten kaikkeen matkailuun, liittyy eettisiä ongelmia. Matkat voivat kohdistua vaikka kansanmurhan tapahtumapaikoille tai hautausmaille, jolloin vaaditaan erityistä hienotunteisuutta.

Kaikissa paikoissa esimerkiksi kuvaaminen ei ole suotavaa.

– Vaikka kaikkien turistien pitäisi aina osata käyttäytyä, tällaisessa matkailussa kunnioittava käytös on erityisen tärkeää. Täytyy muistaa, että nämä paikat eivät ole mitään teemapuistoja, Rautonen sanoo.

Normandiassa on paljon muistoja vuoden 1944 tapahtumista. Kuva: MostPhotos

Välillä Rautonen potee huonoa omatuntoa matkustamisen ilmastovaikutuksista. Mikäli oma hiilijalanjälki ahdistaa, hän muistuttaa, että synkkää turismia voi harrastaa myös kotimaassa.

Rautonen vinkkaa esimerkiksi Tammisaaressa, nykyisen Raaseporin alueella, sijaitsevasta Dragsvikin kasarmialueesta, jossa toimi sisällissodan aikana pahamaineinen vankileiri. Vankileirin peruja on myös alueella sijaitseva Suomen suurin, noin 3 000 ihmisen joukkohauta.

Virossa ja Venäjällä asunut Rautonen on matkustanut paljon entisen itäblokin alueella.

– Baltiassa on useita KGB-museoita. Niissä ymmärtää aivan toisella tavalla sen, miksi ihmiset eivät kapinoineet enemmän hallintoa vastaan, Rautonen sanoo.

Erilaisiin, synkkiin kohteisiin matkustaminen on Rautosen mukaan silmiä avaavaa. Harrastus on tuonut mukanaan lisää ymmärrystä ihmisistä ja maailmasta.

– Tämä on ikuista oppimista. Esimerkiksi Normandian maihinnousun tapahtumapaikoilla vierailu oli valaisevaa. Olen opiskellut toisesta maailmansodasta paljon siellä käymisen jälkeen, Rautonen selittää.

Mieleenpainuvinta kohdetta kysyttäessä Rautonen ei mieti kauan.

–  Leviathan-elokuvasta tunnettu Teriberkan kylä Kuolan niemimaalla oli sykähdyttävä.

Jäämeren rannalla sijaitseva lähes tyhjä kylä oli yhtä aikaa surullinen mutta myös yksi kauneimpia synkkiä kohteita, joissa Rautonen on käynyt.

Suuresta kalatehtaasta, joka aikanaan tarjosi työpaikan paikallisille, on jäljellä enää lahonneita kalastusaluksia.

Tšernobyl on yksi synkästä turismista innostuneiden suosikkikohteista. Kuva: Maksym Dragunov

Synkkiin, usein katastrofeihin tai kuolemaan liittyviin kohteisiin matkustaminen on ilmiö, joka tunnetaan nimellä synkkä turismi.

Folkloristiikan yliopisto-opettaja, filosofian tohtori Tuomas Hovi Turun yliopistosta on perehtynyt synkkään turismiin. Hän kirjoitti sitä sivuavan väitöskirjansa fiktiota ja historiaa yhdistelevästä Dracula-turismista Romaniassa.

Hovin mukaan synkkiin kohteisiin koetaan vetoa hyvin erilaisista syistä. Ihminen haluaa esimerkiksi pyrkiä ymmärtämään kauheita tapahtumia.

Esimerkkinä Hovi nostaa esiin keskitysleirit. Natsien toisen maailmansodan aikana tekemiä kauheuksia on vaikea käsittää.

Keskitysleirillä vierailu voi Hovin mukaan auttaa konkretisoimaan tapahtunutta. Hän muistuttaa, ettei moniin synkkinä pidettyihin kohteisiin matkusteta vain synkän turismin perässä. Siksi rajanvetoa synkän ja tavallisen turismin välille voi olla vaikea tehdä.

Osa ihmisistä tuntee luonnostaan vetoa synkkiin ja pelottaviin asioihin.

– Synkkä turismi tarjoaa pelottavan kokemuksen turvallisesti, samalla tavalla kuin kauhuelokuvat, Hovi selittää.

Synkän turismin harrastajat vierailevat mieluusti paikoissa, joissa voi tutustua alueen surulliseen historiaan. Kuva: Maksym Dragunov

Synkän turismin kohteita voidaan luokitella niiden synkkyyden mukaan. Hovin mukaan vähiten synkät kohteet ovat fiktiivisiä ja viihteellistettyjä, kuten joissain Euroopan kaupungeissa toimivat Dungeon-kidutusmuseot.

– Niin sanotusti aidot kohteet ovat synkimpiä. Ne voivat olla esimerkiksi sodan tai kansanmurhan tapahtumapaikkoja, Hovi kertoo.

Kohteita luokitellaan myös tilapäisiin ja pysyviin. Tilapäiset kohteet syntyvät usein jonkin onnettomuuden ympärille. Hovi nostaa esimerkiksi vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut, jotka tekivät WTC-tornien raunioista väliaikaisen kohteen.

– Myös Costa Concordia -aluksen onnettomuuspaikka houkutteli jonkin aikaa uteliaita turisteja puoleensa.

Pysyvät kohteet ovat tunnetumpia. Ihmisten kiinnostus niitä kohtaan säilyy muuttumattomana vuodesta toiseen.

Suomessa synkkä turismi on pienen piirin harrastus. Maailmalla toimii useita matkanjärjestäjiä, jotka ovat erikoistuneet järjestämään matkoja synkempiin kohteisiin.

– Suomessa tätä on yritetty kaupallistaa vain vähän. Turun linnassa on järjestetty aina välillä kummituskierroksia, jossa synkkä historia yhdistyy fiktiivisiin kummitustarinoihin, Hovi kertoo.

Vankilakierroksia on Suomessa järjestetty välillä ainakin Kakolan ja Katajanokan vankiloissa.

Hovin mukaan kotimaassa on useita kohteita, joilla olisi potentiaalia järjestäytyneempäänkin synkkään matkailuun.

– Mitä pidempi historia kohteella on, sen suurempi todennäköisyys on, että siellä on tapahtunut jotain traagista.

Vinkit

Kotimaan tärpit

Seilin saari

Dragsvikin kasarmialue

Turun linnan kauhukierrokset

Katajanokan ja Kakolan vankilat

Kyllikki Saaren suohauta

Bodominjärvi

Lähde: Lenina Rautonen ja filosofian tohtori Tuomas Hovi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Matkailu

Jylhiä liitukivikallioita, tunnelmallinen majakka ja keskiaikainen kivilinna – Dover tarjoaa silmänruokaa luonnosta ja historiasta kiinnostuneille

Lentomatkojen kompensointi on vielä harvinaista – Kompensaatiomaksuilla voi esimerkiksi tukea aurinkovoimaloita

Kolumni: Liian mukava lento – pelkääjän teki mieli takaisin

Sooloreissulla saa tehdä mitä haluaa – yksinmatkailijat Elina Puolakka ja Laura Sulkava vinkkaavat, mitä kannattaa varoa

Laita alusvaatteet ja lääkkeet käsimatkatavaroihin

Lontoon teattereissa voi loikata esimerkiksi Harry Potterin maailmaan – Suosituimpiin esityksiin kannattaa ostaa liput heti, kun ne tulevat myyntiin

Väki etsii nyt ventovieraista matkaseuraa – Sirkan ja Sirpan reissut ovat menneet hyvin, mutta he ovat kuulleet kauhutarinoita

Arvostettu brittilehti nimeää suomalaiskohteen maailman parhaimpien turistirysien joukkoon

Synkistä paikoista innostunut turisti käy katsomassa joukkohautoja ja hylättyjä kaupunkeja – "Olen koko aikuisikäni ollut kallellani synkkiin kohteisiin", Lenina, 57, sanoo

Eteläinen Afrikka on värikäs ja villi – eksoottiset linnut laulavat hiljaisuuden keskellä ja krokotiilit lepäilevät rantatöyräillä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.