Vieraampaa Viroa

Historian havinaa ja luontokohteita. Komeita kalkkikivirantoja ja vehmaita kyläidyllejä. Lukemattomia linnoja, torneja ja kartanoita.

Niitä riittää ihailtavaksi, jos lähtee Tallinnasta itään ensin Pietarin ja sitten Narvan tietä.

- Viron 20 vuotta kestänyt toinen itsenäisyyden aika on ollut huimaa edistystä, mutta nopeimpia askelia on otettu juuri matkailuelinkeinon kehittämisessä, arvioi virolainen tietokirjailija ja vaikuttaja Kulle Raig.

Virolaiset ovat ylpeitä värikkäästä historiastaan. Terve itsetunto on antanut voimia kohteiden kunnostamiseen ja etenkin remonttirahojen etsimiseen.

Pyöräilijän mekka

- Virolaiset ja suomalaiset ovat aina olleet läheisiä. Jo keskiajalla lahden yli pidettiin yllä tiiviitä suhteita sekä hengenelämässä että vaihtokaupassa, Raig muistuttaa.

Suomalaiset pyörivät yhä eniten paitsi Tallinnassa sekä Pärnun, Saarenmaan ja Tarton seudulla. Raig suositteleekin myös Narvan tien vaeltamista aina Venäjän rajalle saakka, koska historiasta kiinnostuneille se antaa kaikkein eniten.

Hyväkuntoinen ja tasainen tie sopii myös pyöräilyyn. Edullinen hintataso vetää väkeä, kun turistipyydyksissä hinta on jo noussut lähes Suomen tasolle.

Kartanosta toiseen

Tallinnasta alle tunnin ajelun päässä Vihulan kunnassa on Viron tunnetuimpiin kartanoihin kuuluva Palmse.

Upea barokkityylinen kartano kuului alun perin Tallinnan Mikaelin nunnaluostarille. Vuosina 1676-1922 sitä hallinnoi saksalainen von der Pahlen-suku.

Vuodesta 1972 kartano on ollut osa Lahemaan kansallispuiston aluetta.

Kartanon kyljessä on myös rauhallinen hotelli, jota voi suositella.

Virossa on ollut kaikkiaan pari tuhatta kartanoa. Nykyisin jäljellä on 400 ja niistä hyvin kunnostettuja satakunta.

Synkkä Sillamäe

Nykyisin turistilla on mahdollisuus tutkia myös synkähköä Sillamäen kaupunkia.

Neuvostovallan aikana Sillamäe oli suljettu ja maineeltaan mystinen teollisuuskaupunki, jossa jalostettiin uraania. Paikkakuntaa ei merkitty edes karttoihin.

Sillamäessä ihmisiä piti pitkään pelossa valtava jätevuori, johon on haudattu matala-aktiivista radioaktiivista jätettä kahdeksan miljoonaa kuutiota eli yli 30 eduskuntatalon verran. Vielä 1990-luvulla jätemäen pelättiin sortuvan mereen, mutta nyt alue on kunnostettu suomalaistenkin avustuksella.

Kaupunki mainostaa itseään ainutlaatuisena arkkitehtuurikohteena. Stalinin aikaisia neoklassisia taloja onkin Sillamäessä runsaasti.

Talo eurolla

Narvaan päästyään on helppo solahtaa Stalinin ajan tunnelmiin ja miettiä kaupungin kokemia useita sotia, joista on vielä paljon merkkejä.

Repsottavalla kulmakunnalla tulee vastaan venäläistyyppinen hälläväliä-mentaliteetti, joka toisinaan näkyy myös palvelussa.

Asukkaista lähes 97 prosenttia on venäjänkielisiä, mikä istuu tunnelmaan.

Merkittävin nähtävyys on rajajoen äärellä sijaitseva Hermannin linnoitus, joka on hyvässä kunnossa. Heti kapean rajajoen vastarannalla näkyy Iivanan linna.

Asetelman kruunaa Narvan rantatörmällä sijaitseva lähes luhistumassa oleva puutalo, joka on myynnissä yhdellä eurolla.

Näitä kalliisti kunnostettavia talovanhuksia Virossa on paljon, ja jotkut suomalaisetkin ovat tarttuneet haasteeseen.