Urheilulukiota varten ei tarvitse olla huippu

Lajin perässä viime syksynä Joensuusta Kuopioon muuttanut Riku Jalovaara on pystynyt Kuopion klassillisen lukion urheilulukiossa kitkattomasti yhdistämään jääkiekon KalPan B-junnuissa ja lukio-opiskelut.

Saman mutkattoman oman lajin ja opiskelun yhteensovittamisen nimeen vannovat Jalovaaran kanssa samalla toisella vuosikurssilla olevat yleisurheilija Maria Räisänen ja lentopalloilija Radu Pralea.

- En osannut odottaa, miten hyvin kaikki on järjestetty. Läheltä löytyy harjoistuspaikat ja koulu on järjestetty treenien väliin, Räisänen kuvailee.

Pääsy ei liian vaikeaa

Tyypillinen urheilulukiolaisen päivä alkaa aamuharjoituksilla, jotka kestävät kello kahdeksasta noin puoli kymmeneen. Päivällä on vuorossa muutama oppitunti Klassikan tiloissa ja illalla odottaa toiset lajitreenit.

- Kolmessa vuodessa olisi tarkoitus ylioppilaslakki saavuttaa, Jalovaara ja Pralea kertovat.

- Minun suunnitelmissa lukio kestää neljä vuotta, Kuopion NMKY:n pikajuoksija Räisänen lisää.

Urheilulukio toisen asteen opiskelupaikkana on ollut kolmikolle selvää jo seiskaluokalla. Urheilukioon pääsyä he eivät pidä liian vaikeana.

- Riippuu tietenkin lajista. Ehkä yksilölajien urheilijan on helpompaa päästä, Räisänen sanoo.

- Mutta ei tänne jääkiekkoilijanakaan ollut vaikeaa päästä, Jalovaara jatkaa.

Laji mielessä

- Eikä todellakaan tarvitse olla huippu-urheilija. Riittää, että on kiinnostunut urheilemisesta ja haluaa kehittyä, miesten kakkossarjaa Puijon Wolley Junioreiden riveissä pelaava Pralea lisää.

17-vuotiaat lukiolaiset myöntävät, että tärkeiden kisojen alla oma laji pyörii mielessä enemmän kuin koulu.

- Opiskeluakaan ei voi tosin laiminlyödä.

Urheilusta ammatti

Räisänen, Pralea ja Jalovaara uskovat, että urheilulukio ei ainakaan heikennä sitä mahdollisuutta, että urheilusta vielä tulisi ammatti.

- Sen eteen tehdään nyt töitä, että lukion jälkeen voisi täysillä panostaa omaan lajiin, Räisänen toteaa.

- Kova työhän se on, että jääkiekosta tulisi vielä ammatti, mutta sitä tässä tavoitellaan, Jalovaara uskoo.

Täysin lajinsa varaan he eivät uskalla lukion jälkeen heittäytyä. Suunnitelmissa on hakea ylioppilaskirjoitusten jälkeen jatko-opiskelemaan.

- Koskaan ei tiedä, mitä urheilussa tapahtuu, Pralea tietää.

Omat valintakriteerit

Urheilulukioon pyrkivän on täytettävä normaalien yhteisvalintahakemusten lisäksi urheilulukioden hakemuslomake, jossa ilmoitetaan muun muassa urheilusaavutukset.

Opiskelijat urheilulukioon valitaan yhteishaussa, mutta valintakriteerit poikkeavat tavallisen lukion valintakriteereistä. Urheilulukioon pyrkivälle annetaan pisteitä urheilusaavutuksista, koulumenestyksestä ja soveltuvuudesta urheilulukioon.

Urheiluoppilaitosten pääsykoe järjestetään huhtikuussa. Jokaisella hakijalla on yleistesti, joka sisältää osioita kehonhallinnasta, koordinaatiosta ja tasapainosta. Lisäksi hakija osallistuu joko lajitestiin tai haastatteluun.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.