Niska-hartiaseutu ja selkä kovilla – Pikkulasten vanhemmat oirehtivat

Kahden lapsen äiti Sarah Hazel Weisenberg ei ole kunnolla kantanut nyt 4-vuotiasta Adelea sen jälkeen, kun tämä täytti kaksi vuotta. Hän ei ole pystynyt, sillä selkä on ollut niin kipeä.

– Se on tuntunut henkisesti aika raskaalta.

– Sen jälkeen, kun sain lapset, kipu paheni.

Nuorempi tytär Aida syntyi syksyllä 2014.

Sarahin mies tekee vuorotyötä, joten välillä lapsia on pakko nostella ja kantaa. Silloin kipu pitää vain kestää.

Sarah kävi ensimmäisen kerran lääkärissä selkänsä takia jo 15-vuotiaana.

– Itsekin ajattelin, että se on ohimenevää.

Lopulta tämän vuoden helmikuussa hän sai fibromyalgia-diagnoosin. Sarah kuvaa sitä kiputermostaatin toimintahäiriöksi eli kipukynnys on silloin madaltunut.

Tietynlaisesta liikunnasta ja venyttelystä on ollut apua.

– Esimerkiksi ratsastus tekee hyvää syville vatsalihaksille ja pitää selän ryhdikkäänä.

Sarahin siskolla Hannah Weisenbergillä, 9 kuukauden ikäisten kaksosten äidillä, on puolestaan ollut ”ihan hirveitä hermokipuja”.

– Ne johtuvat näiden kantamisesta, hän kertoo.

Imettäminen tai pulloruokinta sekä lapsen nostelu ja kantaminen voivat kuormittaa pienten lasten vanhempia, vaikkei mitään sairautta olisikaan.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa fysioterapeuttina työskentelevä Tiina Lukin-Haatainen sai kaksi ensimmäistä lastaan – nyt 17- ja 15-vuotiaat – parikymppisenä.

– Silloin ei tuntunut missään, hän muistelee kroppansa hyvinvointia pikkulapsiaikana.

Tilanne on ollut toinen nuorempien lasten kanssa, jotka ovat nyt 2 vuoden 8 kuukauden ja 11 kuukauden iässä.

– Imetysaikana imetysasento johti huonoon ryhtiin ja aiheutti päänsärkyä.

Jumeista ja säryistä pääsi eroon, kun hän alkoi imettää kylkiasennossa istumisen sijaan.

– Istumista kannattaa välttää, sillä silloin painuu usein kyyryyn.

Lapsen kantaminen paikasta toiseen lantiolla toispuoleisesti on myös omiaan ylävartalon krempoille.

– Sitä, että lasta kantaa myös toisella puolella, piti harjoitella todella paljon, Lukin-Haatainen tuumaa.

15 vuodessa lastenhoidon apuvälineet ovat kehittyneet hänen mukaansa hurjasti. Esimerkiksi kylvettäminen voi olla hyvin epäergonomista, mutta pienelle vauvalle on olemassa tukia, jotka helpottavat kylvettämistä.

Hän toivoo, että pienten lasten vanhempia muistutettaisiin hyvän ergonomian tärkeydestä jo neuvolassa.

– Muuten edessä voi joskus olla pitkäaikainen kuntoutuminen.

Kuopion kaupungin terveydenhoitoyksikön ma. vastaavan terveydenhoitajan Niina Happosen mukaan näin tehdään.

– Kun vauva syntyy, vanhempien kanssa käydään läpi sitä, miten ergonomia pitäisi huomioida. Se on kuitenkin vauva-arjessa helpommin sanottu kuin tehty.

Hänen mukaansa terveydenhoitaja pyytää imetysohjannassa vanhempia näyttämään, miten he syöttävät lasta.

– Samalla nähdään, kantaako vanhempi vauvaa hartiat korvissa.

Vuonna 2014 valmistuneessa fysioterapian opinnäytetyössä todetaan, että tieto pienten lasten vanhempien fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja hoidosta on kovin hajallaan. Happonen on samaa mieltä.

– Tieto on hajallaan ja ohjeistusta niin monta kuin tekijöitä.

Pienten lasten vanhemmat ohjautuvat Kuopiossa terveyskeskusten tiimilääkäreiden sekä ilman ajanvarausta Terve Kuopio -kioskin fysioterapeutin asiakkaiksi.

Vinkkejä parempaan ergonomiaan pikkulasten vanhemmille

1. Pidä huolta lihaskunnostasi jo ennen raskautta ja raskauden aikana.

2. Mieti jo lapsen hoitopöytää, lastenvaunuja ja -rattaita, turvakaukaloa ja syöttötuolia hankittaessa, miten ne sopivat myös itsesi ja puolisosi käyttöön. Voiko niitä esimerkiksi säätää vanhemman pituuden mukaan?

3. Äitien kannattaa olla itselleen armollisia: kropan pitää palautua kunnolla synnytyksestä ennen kuin rynnätään vaikkapa kuntosalille.

4. Nosta ja laske lapsi niin, että käytät jalkojasi, etkä selkääsi. Pidä selkä suorana. Ole mahdollisimman lähellä lasta, kun nostat häntä, jottet joudu kurottelemaan.

5. Vältä samanaikaista kiertoliikettä, kun nostat lasta.

6. Tee vastaliikkeitä: taivuta vartaloa välillä myös taaksepäin kumartelun vastapainoksi.

7. Lapsen asettaminen ja nostaminen pois turvaistuimesta on usein ergonomisesti hankalaa. Jos vain mahdollista, toinen jalka kannattaa laittaa auton sisälle nostoa varten. Se ei kuitenkaan onnistu, jos lapsi istuu selkä menosuuntaan päin. Silloin pitää muistaa koukistaa jaloista nostovaiheessa.

8. Jos lapsi viihtyy kantoliinassa tai rintarepussa, sellaisen käyttäminen on suositeltavaa. Tällöin lapsen paino jakautuu tasaisesti.

9. Turvakaukaloa kannattaa kantaa niin, että sitä kannattelee toisen käden kyynärtaipeen varassa vartalon edessä ja toisella kädellä annetaan lisätukea.

10. Vaihtele kantamisasentoa usein, samoin puolta. Jos mahdollista, niin lasta on paras kantaa molemmilla käsillä.

11. Lastenvaunuja työnnettäessä kyynärnivelen tulisi olla noin 100–120 asteessa eli hieman työntöaisaa korkeammalla. Ranteiden on hyvä olla mahdollisimman suorassa.

Vinkit pohjautuvat Tiina Lukin-Haataisen haastatteluun sekä Laura Moisio-Puustisen ja Essi Saaristorannan opinnäytetyöhön nimeltä Huomio ergonomiaan pienten lasten hoidossa – Tukea fysioterapeutin työhön ja neuvoja vanhempien arkeen, Metropolia-ammattikorkeakoulu, 2014.