Suomalaislasten ikäerot ovat pienimmällään vuosikymmeniin, WHO näkee riskinä

Lasten syntymävälit ovat kaventuneet Suomessa jatkuvasti. Kun 1950-luvulla syntyneet äidit saivat toisen lapsensa esikoisen ollessa lähes neljävuotias, tänä päivänä lapset tehdään runsaan kahden ja puolen vuoden ikäerolla.

Hyvin lyhyet, alle 18 kuukauden syntymävälit, ovat pysyneet ennallaan. Noin joka kymmenes nainen saa ensimmäiset lapsensa näin tiheään. Sen sijaan lyhyiden, 18–27 kuukauden, syntymävälien osuus on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1975 syntyneistä äideistä jo 40 prosenttia sai lapsensa pienellä tai hyvin pienellä syntymävälillä. Vuonna 1955 syntyneistä näin kävi alle 30 prosentille äideistä.

Entistä lyhyempien ikäerojen taustalla on esimerkiksi synnyttäjien ikääntyminen, tukijärjestelmät sekä ihanteet. Kun kaikista synnyttäjistä lähes joka viides on jo yli 35-vuotias, perheen annetaan lisääntyä mahdollisimman nopeasti.

Syntymävälejä on kaventanut myös vuonna 2005 tehty muutos ansiosidonnaiseen vanhempainpäivärahaan. Päiväraha pysyy muuttumattomana, jos seuraava lapsi syntyy kolmen vuoden sisällä edeltävän lapsen syntymästä.

Myös kulttuurissa piilevät syyt vaikuttavat.

– Hyvin moni suomalainen pitää ihanteena kahden vuoden ikäeroa. Ajatellaan, että vauva-aika pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti alta pois, tutkija Venla Berg Väestöliitosta kertoo.

Tutkimukset eivät kuitenkaan tue pieniä ikäeroja, vaan vahvistavat alle 2,5 vuoden ikäerojen haitallisuuden niin lasten kuin vanhempien terveydelle. Riskit ovat erityisen isot, jos raskaus alkaa alle vuoden sisällä edellisestä raskaudesta.

– Lyhyt synnytysväli nostaa riskiä raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin, kuten ennenaikaiseen syntymään ja lapsen pienikokoisuuteen. Myös riskit äidin terveydelle kasvavat, Berg avaa tutkimusten tuloksia.

Hyvin lyhyt syntymäväli lisää myös vanhempien eroriskiä. Tämä saattaa johtua kahden pienen lapsen hoitamisen aiheuttamasta stressistä. Lyhyellä ikäerolla syntyneet lapset saattavat jopa lyhentää vanhempien elinikää.

– Lyhyet syntymävälit eivät myöskään välttämättä lähennä sisaruksia, vaikka niin perinteisesti ajatellaan. Pikemminkin mustasukkaisuus ja kilpailuasetelma voivat olla hyvin vahvoja, sillä 2-vuotias ei osaa ilmaista tunteitaan samaan tapaan kuin 4-vuotias.

Berg muistuttaa, että perheet ovat erilaisia eivätkä riskit toteudu suurimmassa osassa perheitä.

Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut lasten ikäeroksi vähintään kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Toista lasta tulisi siis yrittää aikaisintaan silloin, kun ensimmäinen on kaksi vuotta.

Suomessa ei ole virallisia suosituksia syntymäväleistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut jälkitarkastuksia tekeviä lääkäreitä ottamaan puheeksi synnytysvälit vain, jos synnytyksessä on ollut komplikaatioita.

Väestöliitossa ollaan huolissaan kaventuneista synnytysväleistä ja toivotaan aiheesta keskustelua. Asian voisi ottaa puheeksi esimerkiksi neuvoloissa.

– Jos tiuhoihin synnytyksiin ei ole ikä- tai muita paineita, olisi hyvä tiedostaa, etteivät lyhyet synnytysvälit ole aina parhaita ratkaisuja. Toki toivoisimme myös yleistä keskustelua perhe-elämästä vähemmän kaavamaiseksi: sitä, että koko elämää ei tarvitse suorittaa ennen lapsia ja että elämä pienten lasten kanssa sisältää paljon myös onnellisia hetkiä, Berg korostaa.

Jotain suomalaisten syntyvyydelle lienee tehtävä, sillä viime vuosi oli ennakkoarvioiden mukaan heikoin vauvavuosi sitten vuoden 1868 nälänhädän. Syntyvyys on mahdollisesti jäämässä alle 50 000:n.

Lehikoisen perheessä on eletty seitsemän vuotta vauva- ja pikkulapsiarkea. Perheen esikoinen Miro, 7, syntyi, kun äiti Suvi Lehikoinen oli 24-vuotias ja isä Tuomo Lehikoinen 29-vuotias.

Nyt perheessä on Miron lisäksi Mimosa, 5, ja Milja, 3. Esikoisen ja toiseksi vanhimman lapsen välillä on ikäeroa 2,5 vuotta, toisen ja kolmannen välillä 2,2 vuotta. Vanhemmat eivät pidä ikäeroja pieninä.

– Emme suunnitelleet lasten ikäeroja. Tuntui, että näin oli hyvä meille. Otin opiskelupaikan vastaan yliopistolta vasta lasten syntymän jälkeen, eli siinä mielessä oli hyvä, että lapset syntyivät pötköön, Suvi Lehikoinen toteaa.

Vanhemmat olivat päättäneet etukäteen, että lapsia hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona. Suvi Lehikoinen oli ensin lasten kanssa kuusi vuotta kotona, minkä jälkeen Tuomo Lehikoinen hoiti lapsia yhdeksän kuukautta.

– Nuorin oli 2,5-vuotias aloittaessaan hoidon, vanhin meni hoitoon vasta eskariin.

Kun perheessä oli kaksi vaippaikäistä, kestovaippoja pestiin paljon.

– Eihän se ole kevyttä, jos perheessä on kolme alle viisivuotiasta. Eikä kaksi lasta mene siinä kuin yksi tai kolme siinä kuin kaksi, Suvi Lehikoinen sanoo.

Miro osoitti mustasukkaisuutensa käyttäytymällä arvaamattomasti Mimosaa kohtaan. Mimosa ei saanut Miljan synnyttyä raivareita mutta lopetti nukkumisen. Tuolloin perhe sai yöllisiin valvomisiin apua vauvaperheyksiköstä.

Yöunet ja jaksaminen ovat olleet pienten lasten kanssa välillä kovilla, mutta lasten pienissä ikäeroissa on hyvät puolensa. Tytöistä on paljon seuraa toisilleen. Koululaisella on jo enemmän omia kuvioita myös kodin ulkopuolella.

Suvi Lehikoinen myöntää, ettei muista Miljan vauva-ajasta mitään, ja harmittelee, kun ei pysty täyttämään vauvakirjaa edes jälkikäteen.

– Vinkiksi pienten lasten vanhemmille, että ottakaa paljon valokuvia ja videoita, niin muistatte, mitä on tapahtunut, Tuomo Lehikoinen naurahtaa.

Lehikoisen perheeseen lasten pitkä kotihoito on sopinut hyvin.

Suvi Lehikoisen mielestä opinnot on helpompi yhdistää perhe-elämään kuin työelämä.

– Opiskelut joustavat, jos lapset niin vaativat. Ehkä meille voisi tulla vielä joskus iltatähti, mutta ei vielä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Perhe

Lapsiperheköyhyys korostuu jouluna – jopa 14 prosenttia lapsiperheistä on ahtaalla Suomessa

Konkreettiset kasvatusvinkit: Puutu lapsen kehokritiikkiin ja selvitä aikuisten eripurat lapsen nähden

Mitä raha merkitsee parisuhteellesi? Vastaa kyselyyn!

Ympäristöjohtajan perhekuvio pyörii, kun isä ottaa ison vastuun arjesta

Kaksospoikien kuolema: Äiti pohtii yhä, tekivätkö ammattilaiset kaiken voitavan

Puheterapeutti: Sohvalta roikkuminen ei ole puuta heinää – ihmeellinen konsti voi toimia ärrän opettelussa

Perheenäiti ja lastentarhanopettaja paljastaa: tämä kikka vie toppahousukiukun ja kehittää puhetta

5 vinkkiä: Näin autat änkyttävää lasta – 10 minuuttia päivässä voi tehdä ihmeitä

Parisuhdekouluttaja: Pitkässä liitossa pitää harrastaa tuhmuuksia

Äidin painajainen toistui – myös toinen lapsi jäi kiinni näpistelystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.