Ruokatrendit muuttuvat jatkuvasti, ja tulevaisuuden ruoka voi olla yksilölle räätälöity ravintojuoma – "Onko ruokamme peräisin luonnosta vai laboratoriosta?"

Olemme uuden vuoden ja vuosikymmenen alussa. Maailmalla trenditoimistot ovat laatineet listoja siitä, mitä ja miten syömme ja juomme vuonna 2020, mutta miten suomalainen ruokakulttuuri muuttuu?

Hitaasti, varmasti ja perinteistä kiinni pitäen. Näin pohtii ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Syöminen on muuttunut aina ja koko ajan. Ei voida sanoa, milloin suomalainen ruokakulttuuri olisi ollut aidoimmillaan, Johanna Mäkelä toteaa.

– Minua kiinnostavat jatkumot. Otetaan esimerkiksi puuro: se ei ole nykyaikana varsinainen hitti, mutta jos menet aamiaiskahvilaan, siellä on takuulla tarjolla jonkinlaista tuorepuuroa, joka on höystetty herkuilla. Vaikka kyseessä ei ole vedestä ja hiutaleista keitetty puuro, emme silti ole luopuneet asiasta nimeltä puuro.

– Täällä on aina syöty paljon viljaa, oli nimi sitten leipä, velli tai puuro.

Muutoksen hitaudesta kertoo se, että ruisleipä äänestettiin satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi.

Samaan aikaan ketodieetin kaltaiset trendit julistavat, että vilja on paha asia. Mutta silti:

– Kun vähähiilihydraattisuus tuli, leipomot alkoivat tehdä karppaajien leipää. Niin rakas asia leipä meillä suomalaisille on, Johanna Mäkelä muistuttaa.

Perinteistä pidetään kiinni, vaikka ruokavalio muuttuisi.

– Nykyaikana on mahdollista tehdä vegaaninen joulukinkku – se osoittaa, että tietyt asiat ovat sidoksissa vuotuisjuhliin, mutta asian suhteen voidaan olla luovia.

Suomalaisen joulupöydän antimissa näkyy edelleen talonpoikainen aika, ja lanttulaatikosta pidetään kiinni – ainakin toistaiseksi. Voi toki tulla päivä, jolloin paistetaan viimeinen lanttulaatikko

– Nyt jo sen tilalle on tullut bataattilaatikko. Se kertoo hiljaisesta muutoksesta.

Iso ja kiinnostava ruokakysymys Johanna Mäkelän mukaan ovat käytössä olevat raaka-aineet.

– Muutos on ollut suuri 1970-luvulta lähtien. Meillä on nykyisin aivan erilaiset raaka-aineet kuin silloin. Muistan, kun söin ensimmäisen mangoni: en muista tarkkaa aikaa tai päivää, mutta se tapahtui 1980-luvulla Helsingin kauppatorilla, kun olin nuori aikuinen. Silloin se oli eksoottinen hedelmä, nyt oletetaan, että se on joka kaupan perusvalikoimaa.

Syömisellä on muitakin merkityksiä kuin se, että se pitää meidät hengissä. Ruokailu voi olla esimerkiksi tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Kuva: Kzenon / Mostphotos

Tulevaisuuden ruokatrendejä tai ylipäätänsä ruokaa pohtiessa voi miettiä, mikä tulevaisuudessa on ruokaa. Vuosikymmenet ovat tuoneet pöytiin eksoottiset hedelmät ja mausteiset ruoat, mutta mitä jos ne katoavat?

– Tuleeko meille kokonaan uusia tuotteita tai raaka-aineita? Mikä on syötävää ja mikä ruokaa? Vai tuleeko bioreaktoreja, jotka tuottavat syötävää massaa? Onko ruokamme peräisin luonnosta vai laboratoriosta?

Tällainenkin vaihtoehto on otettava huomioon.

– Jo nyt on olemassa tuotteita, joissa on kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Ne ovat sellaista kaunista, beigeä juomaa. Tulevaisuudessa voidaan ehkä tehdä yksilöllisesti räätälöidyt ravintojuomat, ruokaprosessori visioi.

Mutta jos niin käy, mistä sitten puhutaan ruokapöydässä? Muistelevatko tulevaisuuden ihmiset ravintopirtelönsä ääressä sitä vanhaa aikaa, kun ruokaa vielä pureskeltiin?

– Aivan. Ei pidä unohtaa, että syömisellä on muitakin merkityksiä kuin pitää meidät hengissä.

Nuori sukupolvi haastaa nykyisen myös ruokakulttuurin osalta. Vaikka vanhat jyyrät pitävät kaksin käsin kiinni pihvistään, ilmastokysymykset vaikuttavat myös ruokaan. Keskustelu aiheesta käy kuumana ja menee tunteisiin.

– Ruokavaliomme täytyy sopeuttaa sen mukaan, miten ilmasto muuttuu, Johanna Mäkelä vahvistaa.

– Ruoan syömisessä on se hieno piirre, että jokainen voi tehdä päätöksiä sen suhteen. Se mitä syö, on yhden ihmisen vallassa. Voimme tehdä valintoja niin kotona, kahvilassa kuin työpaikkaruokalassakin.

Ruokavalinnoissa näkyy monta asiaa. Se on arkipäiväinen keino vaikuttaa maailmaan.

– Nykyisin valintoja ohjaa enemmän se mitä ei syödä, kuin se, mitä syödään, Johanna Mäkelä kuvailee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Hittipastan tekijä Jenni Häyrinen kaipaa kauppaan nykyistä parempaa einesruokaa – "Markkinoilla olisi tilaus hyvälle einesruoalle, jota voi syödä ilman häpeää"

Uusimmat

Ruoka

Kananmuna on elämän symboli – kokeile sitä leivonnassa ja pääruuissa

Kommentti: Ole tarkkana, ettei aamiainen kutistu perunalastuiksi

Etätyö muutti kodin toimistoksi, kouluksi ja ravintolaksi – ruoka kypsyy uunissa palaverin aikana, katso reseptit

Ole huomaavainen kaupassa – älä purista jokaista tomaattia

Herkkua leivän päälle kahdessa viikossa – herneenversojen kasvattaminen on helppoa ja halpaa

Helpoin pastakastike syntyy juustosta ja pippurista

Retroherkku on täällä taas – rakenna viikonlopuksi makoisa vohvelibrunssi

Perunalastut syntyivät, kun ravintoloitsija sai tarpeekseen valittavasta asiakkaasta – nyt sipseillä on oma nimikkopäiväkin

Kuusi vuotta sitten Suomeen muuttanut Sheela Narasimharao opetteli suomea tekemällä kokkausvideoita – katso tästä hänen intialaisen ruoan reseptinsä

Nyt on mangon sesonki – tämä Intian kansallishedelmä taipuu myös suolaisiin ruokiin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.