"Äiti on mainittuna päivänä vapautettava niistä taloustoimista, joita hän tavallisesti suorittaa" – Äitienpäivää yritettiin 1900-luvun alussa juurruttaa Suomeen, mutta alussa tarvittiin paljon patistelua

Äitienpäivän toi Suomeen mies.

Se oli Suomalaisen puolueen kansanedustajan, kansakoulun kehittäjän ja Kotikasvatusyhdistyksen pääsihteerin Vilho Reiman tuliainen vuoden 1910 Amerikan matkaltaan.

Reimalla oli äitiydestä vankkaa näkemystä: hän oli kahdeksan lapsen isä.

Idea ei innostanut aluksi Suomessa. Ei, vaikka Reima suositteli sitä yhdistyksensä Koti-lehdessä parinakin vuonna.

Sisällissodan jälkeisenä kesänä 1918 Reima nosti asian uudestaan esiin, ja ehdotti äitienpäivän viettoa heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.

"Myyntikirjoitus" oli henkevän maalaileva:

"Amerikan kaunis tapa pitäisi tulla meilläkin käyttöön. Emmekö voisi sitä nyt alkaa näiden huolihuntuisten äitien muistolle viettämällä tänä kesänä kaikkialla maassamme suuria äitienpäiviä, joihin kaikkien kaatuneiden äidit kutsutaan päivän sankareiksi. Sanon kaikkien, sillä vihollisenkin äidillä on äidin sydän.”

Reima toivoi, että "viha ja vaino kauaksi karkottuu, kasvattajat yhdistyvät yhteiseksi rintamaksi vääryyttä ja pimeyttä vastaan taistelemaan, ja annetaan uskoa ja toivoa ihmisille sekä luottamusta tulevaisuuteen".

Toiminnan miehenä Reima painatti asiaa vauhdittamaan satatuhatta lentolehtistä.

Vastaanotto oli vaisu edelleen. Vain Pohjois-Pohjanmaan Alavieskassa aktiivit pistivät iltajuhlan pystyyn. Suomen ensimmäiseen äitienpäiväjuhlaan kutsuttiin "kaikki äidit Alavieskan eri kyliltä, mutta erittäinkin maanpuolustuksessa kaatuneiden sankarien äidit".

Juhlakutsussa toivottiin, "ettei tilan ahtauden tähden lapsia eikä nuorta väkeä otettaisi mukaan".

Tulijat ohjestettiin selkeän käytännöllisesti:

"Tilaisuudessa on teetarjoilu, mutta jokaisella olkoon sokeria muassansa. Hengellinen laulukirja mukaan".

Juhlinta laajeni seuraavana vuonna monelle paikkakunnalle.

Päiväksi vakiintui aluksi toukokuun kolmas sunnuntai, mutta vuonna 1927 äitienpäivää siirrettiin viikkoa aikaisemmaksi, koska silloin se ei sijoittunut opettajille pahimpaan aikaan keskelle kokeiden arvosteluja ja kevättodistusten kirjoittamista.

Poisnukkuneiden mummujen muiston kunnioittaminen nousi elävien äitien muistamisen rinnalle.

Painettujen korttien lähettäminen vakiintui 1920-luvulla ja kukkien ojentaminen 1930-luvulla.

Jatkosotavuonna 1942 ylipäällikkö Mannerheim myönsi päiväkäskyllään kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin.

Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 1947.

Pelastusarmeija oli Kotikasvatusyhdistyksen ohella vahvasti mukana tuomassa juhlapäivää Suomeen.

Sotahuudon syyskuun 1919 numero oli omistettu kokonaisuudessaan äideille ja äitienpäivälle. Rouva eversti Toft muistutti kirjoituksessaan äitien muistamisen tärkeydestä:

"Aamulla tulisi lasten herättää äiti laululla sekä tarjota hänelle kahvia hyvän leivän kera. Äiti on mainittuna päivänä vapautettava niistä taloustoimista, joita hän tavallisesti suorittaa.

Aamiaispöytä on katettava juhla-asuun ja koristettava kukkasilla, ja jokaisen tulisi varojensa mukaan koettaa hankkia äidille jokin pikku lahja, mistä äiti erityisesti pitää, hänelle terveydeksi.

Iltapäivällä tai illalla on järjestettävä pieni juhlahetki kodin piirissä, johon isänkin tulee ottaa osaa.”

Kuolema siivitti äitienpäivän syntyä. Maailmanlaajuiseksi kasvaneen päivän äitinä pidetään yhdysvaltalaista neiti Anna Jarvisia, joka järjesti kaksi vuotta aiemmin kuolleen äitinsä muistopäivän tämän kuolinpäivänä toukokuussa 1907.

Samalla Jarvis aloitti määrätietoisen työn äitienpäiväaatteen edistämiseksi, koska koki ettei äitien asemaa yhteiskunnassa huomioitu tarpeeksi

Vuonna 1914 hän sai vahvan tuen, kun Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson määräsi äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi. Se sijoitettiin toukokuun toiseksi sunnuntaiksi eli Anna Jarvisin äidin kuolinpäivän tienoille.

Myöhemmin Jarvis katkeroitui pahasti juhlan kaupallistamisesta, ja sanoi "keksineensä hirviön”. Jarvis kuoli 84-vuotiaana vuonna 1948.

Äitienpäivä levisi Yhdysvalloista aluksi Australiaan ja Kanadaan. Euroopassa ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Belgiassa vuonna 1913.

Nykyisin päivää vietetään lähes joka kuukausi jossakin päin maailmaa. Maantieteellisesti lähellä toisiaan sijaitsevissa maissa ei välttämättä juhlita saman kuukauden aikana.

Suomalaisten kanssa nyt juhlivat äidit lähes 30 maassa, esimerkiksi Saksassa, Australiassa, Itävallassa, Kanadassa, Kiinassa, Japanissa, Tanskassa, Virossa, Yhdysvalloissa, Kuubassa ja Latviassa.

Liettua juhlisti äitejä jo toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina, Ranska juhlii vasta toukokuun neljäntenä sunnuntaina. Jos päivä osuu helluntaiksi, sitä siirretään viikolla eteenpäin.

Argentiinassa äidit juhlivat lokakuussa.

Ruotsissa päivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Norjassa äitienpäivä on helmikuussa, ja Isossa-Britanniassa maaliskuussa.

Englannissa oli jo 1600-luvulla Mothering Day, mutta se ei vastannut nykyistä äitienpäivää. Yleisen vapaapäivän tarkoitus oli antaa palvelijoille mahdollisuus vierailla äitinsä luona.

Serbiassa on erikoinen kolmen peräkkäisen sunnuntain juhlan perinne joulukuussa.

Äitienpäivän lisäksi siihen kuuluvat myös lasten- ja isänpäivä. Kaikissa juhlittava pannaan köysiin.

Lastenpäivänä lapset sidotaan ja heidän pitää luvata käyttäytyä kunnolla ennen kuin heidät vapautetaan. Äitienpäivänä äiti joutuu olemaan köysissä, kunnes tarjoaa herkkuja ja pieniä lahjoja lapsilleen. Viimeisenä vuorossa olevat isät joutuvat köytetyiksi, kunnes antavat perheilleen joululahjoja.

Myös Indonesiassa äitienpäivän juhlinta osuu melkeinpä meidän jouluaattoomme, sillä sitä juhlitaan 22. joulukuuta.

Venäjällä virallinen äitienpäivä on marraskuun viimeinen sunnuntai, mutta se ei ole juurtunut tapoihin. Entisen Neuvostoliiton mallin mukaan äitejä juhlitaan enemmän kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta.

Thaimaassa äitienpäivää juhlitaan elokuun 12. päivä kuningatar Sirikitin syntymäpäivän kunniaksi. Vietnamissa puolestaan päivä on 7.7.

Etelä-Korea on laajentanut äitienpäivää vanhempien päiväksi, joka on 8. toukokuuta.

Lähteet: vanhempainliitto.fi, mothersdaycelebration.com, pelastusarmeija.fi ja Matti Isomaan Alavieska – kotiseutuni -teos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: "Seksuaalinen väkivalta on aina ja kaikissa tilanteissa yksiselitteisen väärin"

"Se on ollut aika tyypillistä isoisäni käytöstä" – Taiteilija Eero Nelimarkka maalasi kuvan kuvanveistäjä Jussi Mäntysestä, ja taulusta seurasi vuosikymmenten riita

Keniassa Linda Bosire eli leveästi pankkiirin tyttärenä, Suomessa hänelle on huudeltu n-sanaa ja hänen lapsiaan on kiusattu

Kolumni: Tässä kolumnissa ei olla mitään mieltä

"Jos vaihtaisi auton ja kiertäisi vähän maailmaa" – Unelmointi kuuluu elämään, mutta mistä juuri sinä unelmoit?

Laulaja taisteli Facebook-tunnuksistaan – samaan aikaan hakkeri tyhjensi pankkitiliä

"Ihmiset pitivät pöpinä, olinhan viisikuisen vauvan äiti" – Tea Törmänen, 37, on tuonut Suomelle MM-mitaleita amerikkalaisessa jalkapallossa, tutkinut miekkavalaita merellä ja muuttanut viikon varoitusajalla toiselle puolen Suomea

Kolumni: Suomi(mista) sulkulinjalla

Näin kaatuilet juhannuksena oikein – Ammattikaatuilija tietää, miksi kaatuminen hävettää ja naurattaa: "Se on vähän kuin pieru" – katso videot kaatuilusta

Ilmaston lämpeneminen voitaisiin katkaista yläilmakehään kylvetyllä rikkihapolla, mutta mitkä olisivat sivuvaikutukset? – Näitä kysymyksiä ilmakemisti miettii työkseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.