Päiväkoteja uhkaa työvoimapula – koulutukseen hakijoiden määrä romahti

Varhaiskasvatuksen opettajaksi tänä keväänä valmistuva Joanna Tervo, 27, ei halunnut alalle ensisijaisesti siksi, että rakastaisi lapsia.

– Ajattelin, että tässä työssä pääsen työstämään tulevaisuuden yhteiskuntaa. Sellaista työtä haluan tehdä.

Tervo opiskelee viimeistä vuottaan Itä-Suomen yliopistossa. Hän aloitti opintonsa Savonlinnassa ja siirtyi kampuksen lakkauttamisen takia Joensuuhun. Itä-Suomeen jääminen ei kuitenkaan houkutellut.

– Olen Rovaniemeltä, eikä minulla ollut Itä-Suomessa turvaverkkoa. Molempien opiskelukaupunkien saavutettavuus on minusta huono, mutta opiskelu oli mielekkäämpää pienellä kampuksella Savonlinnassa.

Nykyään Tervo asuu Helsingissä, jossa hänellä on määräaikainen työpaikka.

Tämän kevään yhteishaussa varhaiskasvatuksen koulutukseen hakeneita oli Itä-Suomen yliopistossa 323, vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Pudotusta vuoden takaisesta oli seitsemän prosenttia.

Hakijamäärät romahtivat sen jälkeen, kun suunnitelmat Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta tulivat julkisuuteen. Vielä vuosina 2013–2014 koulutukseen oli vuosittain 800 hakijaa.

Opettajankoulutus lakkautettiin Savonlinnassa syksystä 2018 alkaen. Lakkauttamista perusteltiin muun muassa sillä, ettei Savonlinna houkuttele tarpeeksi opiskelijoita.

Kuva: Laura Oja
 

Yliopiston mukaan hakijakadolle on monta syytä.

– Kampussiirto saattoi vaikuttaa hetkellisesti hakijamääriin siinä vaiheessa, kun siirtymä toiseen kaupunkiin olisi tapahtunut kesken opintojen. Kuitenkaan siirto ei sinällään selitä hakijamäärän laskua. Kyseessä on valtakunnallinen trendi, ja hakijamäärissä on vaihtelua monin paikoin, sanoo filosofisen tiedekunnan dekaani, professori Janne Pietarinen.

Samaa sanoo akateeminen rehtori Harri Siiskonen.

– Ala ei ole nyt vetovoimainen, ja se näkyy hakijamäärissä.

 

Tilastot kuitenkin kertovat, että 2010-luvulla alan hakijamäärät ovat pudonneet Itä-Suomessa jyrkemmin kuin valtakunnallisesti.

Hakijamäärä oli koko maassa huipussaan vuonna 2013, jolloin koulutukseen haki 4 100 opiskelijaa. Taustalla oli aloituspaikkojen tuntuva lisäys työvoimapulan takia.

Hakijamäärä putosi vuosina 2013–2018 valtakunnallisesti 40 prosentilla. Itä-Suomen yliopistossa vastaava luku on noin 60 prosenttia.

– Merkittävää laskua on toki havaittavissa. Koulutuksen vetovoimaisuutta ollaankin kehittämässä, Pietarinen sanoo.

Pietarinen luonnehtii tämän kevään hakijamäärää ”torjuntavoitoksi” – monissa muissa yliopistoissa hakijamäärä putosi vuoden takaisesta suhteellisesti enemmän. Valtakunnalliset tiedot kevään hakijamääristä julkistetaan toukokuussa.

Itä-Suomen yliopistolla on ollut vaikeuksia myös aloituspaikkojen täyttämisessä. Viime syksynä Joensuun kampuksella puolet varhaiskasvatuksen aloituspaikoista jäi täyttämättä. Aloituspaikkoja oli 108. Opintoihin valittiin 66, ja heistä aloitti 56.

Pietarisen mukaan yliopistojen ja koulutusalojen välinen kilpailu opiskelijoista kasvaa. Syynä täyttämättömiin aloituspaikkoihin saattoivat myös olla muista yliopistoista poikkeavat soveltuvuuskriteerit.

– Siinä, millä pistemäärillä pääsi sisään, oli suurta vaihtelua. Meillä vaatimustaso oli korkeimmasta päästä.

Tänä vuonna aloituspaikkojen määrää ei aiota lisätä.

Heikko vetovoima vaikeuttaa Itä-Suomen päiväkoteja vaivaavaa työvoimapulaa.

– Alan ongelmana on, että moni valmistunut viihtyy työssä muutaman vuoden ja vaihtaa sitten alaa. Tässä ei pidä tuijottaa vain kouluttajien roolia, vaan pitäisi kiinnittää huomiota myös palkkatasoon ja työolosuhteisiin. Meillä on hyvin vähän ratkaisuja siihen, että varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia parannettaisiin, sanoo rehtori Siiskonen.

Vetovoimaa lisätäkseen Itä-Suomen yliopisto on aloittamassa varhaiskasvatuksen maisteriohjelman syksyllä 2020. Maisterin tutkinto pätevöittää esimerkiksi päiväkodin johtajaksi. Lastentarhanopettajat ovat kasvatustieteiden kandidaatteja tai sosionomeja.

Yliopisto suunnittelee myös uutta opintoväylää: avoimen yliopiston kautta avataan mahdollisuus päästä varhaiskasvatuksen koulutukseen. Avoimen opiskelijoille kaavaillaan omaa kiintiötä vuoden 2020 haussa.

– Väylä sopii esimerkiksi sosionomiopiskelijoille, joilla ei vuoden 2023 jälkeen ole kelpoisuutta työskennellä varhaiskasvatuksen opettajina, professori Nina Sajaniemi sanoo viitaten uuteen varhaiskasvatuslakiin.

Joanna Tervon mielestä paras tapa lisätä alan vetovoimaa on nostaa palkkoja ja panostaa työssä jaksamiseen.

– Jos palkka ja työolot saataisiin kohdilleen, tämä olisi mahtavaa työtä.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Tiedätkö, keitä ovat Pavlova, Brita, Igor, Hanna-täti ja muut ruokalajeista tutut henkilöt?

Pirjo Honkasalon ensimmäistä elokuvaa ei meinattu koskaan esittää Suomessa – nyt hän maan arvostetuimpia ohjaajia

Joonas Pesonen asuu hotellissa – kaverit saavat joululahjaksi ilmaistohveleita

Kolumni: Jatkuvaan sosiaalisuuteen kannustava työelämä ei ole kaikkia varten

Kolumni: Haluaisin oppia taas lukemaan

Keskikesällä 1919 Mannerheim valmistautui ottamaan Suomessa vallan, aloittamaan sodan ja hyökkäämään Pietariin

Elatuskiistojen määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun aikana – kaivattu elatuslain uudistus ei mahtunut uuteen hallitusohjelmaan

Tämä Israelin siirtokunta nimetään pian Donald Trumpin mukaan

Vanha hyötykasvi on taas muodikas: hampusta haetaan tukea terveyteen ja apua iho-ongelmiin

Ohjaaja Jesse Haaja ja näyttelijä Bianca Bradey tekevät kansainvälisiä kauhuelokuvia – eivätkä aio muuttaa pois Suomesta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.