Parakkikoulujen vuokriin kymmeniä miljoonia - alan kilpailu lähes olematonta

Siirrettävät koulurakennukset eli parakkikoulut ovat arkea joka puolella Suomea. Kymmenettuhannet koululaiset opiskelevat evakkotiloissa, ja kunnat maksavat parakkien vuokria kymmeniä miljoonia euroja. Väistötiloja tarvitaan esimerkiksi koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi.

Kaupungit toivovat alalle lisää kilpailua ja kohtuullisempia hintoja. Esimerkiksi Lahdessa siirreltävien tilojen kuluja on viiden viime vuoden aikana kertynyt noin 20 miljoonaa euroa – suunnilleen saman verran kuin uuden, keskikokoisen koulutalon rakentaminen maksaisi.

– Summassa on mukana vuokrattujen väistötilojen perustus- ja pystytystyöt, vuokrat ja purkutyöt, kaupungin toimitilajohtaja Mauri Koistinen kertoo.

Lahdessa siirreltäviä koulutiloja on nyt seitsemällä koululla, ja niitä on tulossa lisää kahteen uuteen koulukohteeseen. Koistinen toivoo, että alalla olisi enemmän tiloja tarjoavia yrityksiä ja kilpailua. Nyt markkinat ovat käytännössä vain muutaman yrityksen hallinnassa. Se pitää hinnat korkeina.

– Esimerkiksi Lahden Mukkulaan pystytettävään tilapäiskouluun saimme vain kaksi ehdot täyttävää tarjousta. Valitsemamme rakennuksen vuokra on ensimmäiset neljä vuotta 120 000 euroa kuukaudessa, Koistinen sanoo.

Helsingin kaupungin Tilakeskuksella on samantyyppisiä kokemuksia tilojen vuokraamisesta.

– Tiloja vuokraavia yrityksiä on vähän, ja yleensä saamme vain kaksi tai kolme tarjousta. Tilat pitää usein saada nopeasti. Ei ole ihme, että hinnat pysyvät kovina, sanoo Tilakeskuksen projektipäällikkö Pentti Salo.

Hänen mielestään talotehtaillakin voisi olla mahdollisuuksia tulla väistötilamarkkinoille.

Siirrettävien koulutilojen kysyntä on kasvattanut alan yrityksiä. Suurimpiin kuuluvan Cramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk kertoo, että liikevaihto on viime vuosina kasvanut 5–10 prosentin vuosivauhtia ja väkeä on palkattu lisää. Seitsemän kymmenestä yrityksen asiakkaasta on kaupunkeja ja kuntia.

– Sisäilmaongelmat, remontit ja rakentaminen alkoivat näkyä meillä kymmenen vuotta sitten, ja tahti on kiihtynyt koko ajan. Aiemmin koululaisia siirrettiin enemmän kunnan omiin tyhjiin tiloihin, ja remontteja tehtiin pala kerrallaan. Nyt koulutilat halutaan rakentaa tai remontoida kerralla ja väliaikaisia tiloja tarvitaan paljon, Frisk kertoo.

Cramo Adapteon rakennuksia on nyt vuokralla 160 000 neliötä eri puolilla maata.

– Uusista tiloista on tullut kehuja käyttäjiltä. Niissä on paksummat eristeet kuin monissa tavallisissa rakennuksissa. Sana parakki luo väärän mielikuvan, Frisk sanoo

Alan toisen suuren yrityksen Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo ei myöskään halua puhua parakeista vaan rakennuksista. Parmacolla on vuokralla 110 000 neliötä Suomessa ja Ruotsissa. Parhaillaan yritys on pystyttämässä esimerkiksi Lahden Mukkulaan suurta, yli 6 000 neliön tilapäiskoulua, jonka kaupunki vuokraa ainakin neljäksi vuodeksi.

– Mielestämme kunnan kannattaa vuokrata rakennus, jos sitä tarvitaan alle 20 vuodeksi. Näin kunta välttää investoinnin ja velan, Alastalo sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: "Seksuaalinen väkivalta on aina ja kaikissa tilanteissa yksiselitteisen väärin"

"Se on ollut aika tyypillistä isoisäni käytöstä" – Taiteilija Eero Nelimarkka maalasi kuvan kuvanveistäjä Jussi Mäntysestä, ja taulusta seurasi vuosikymmenten riita

Keniassa Linda Bosire eli leveästi pankkiirin tyttärenä, Suomessa hänelle on huudeltu n-sanaa ja hänen lapsiaan on kiusattu

Kolumni: Tässä kolumnissa ei olla mitään mieltä

"Jos vaihtaisi auton ja kiertäisi vähän maailmaa" – Unelmointi kuuluu elämään, mutta mistä juuri sinä unelmoit?

Laulaja taisteli Facebook-tunnuksistaan – samaan aikaan hakkeri tyhjensi pankkitiliä

"Ihmiset pitivät pöpinä, olinhan viisikuisen vauvan äiti" – Tea Törmänen, 37, on tuonut Suomelle MM-mitaleita amerikkalaisessa jalkapallossa, tutkinut miekkavalaita merellä ja muuttanut viikon varoitusajalla toiselle puolen Suomea

Kolumni: Suomi(mista) sulkulinjalla

Näin kaatuilet juhannuksena oikein – Ammattikaatuilija tietää, miksi kaatuminen hävettää ja naurattaa: "Se on vähän kuin pieru" – katso videot kaatuilusta

Ilmaston lämpeneminen voitaisiin katkaista yläilmakehään kylvetyllä rikkihapolla, mutta mitkä olisivat sivuvaikutukset? – Näitä kysymyksiä ilmakemisti miettii työkseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.