Suomessa elää noin 20 000 hylättyä kissaa – ongelma ratkeaisi, jos ihmiset leikkauttaisivat lemmikkinsä

Yksitoista viikkoa vanha Nacho-kissa venyttelee nojatuolissa Killi-kissan kyljessä. Nacho on ikäisekseen liian pieni, eikä sen selviäminen ollut aluksi ollenkaan varmaa.

– En tajunnut heti, ettei se osaa syödä märkäruokaa, mutta maidolla ja ravintogeelillä se on saanut lisää voimia, Elämänlangan tilan omistaja Sanna Ohvo kertoo.

Elämänlangan tila on eläinhoitola, eläinten turvakoti ja löytöeläinpalveluja tarjoava yritys Äänekosken Liimattalan kylässä Keski-Suomessa.

Samanlaisia yrityksiä sekä eläinsuojeluyhdistyksiä on ympäri Suomen ja kaikilla niillä ongelmat ovat yhtäläisiä. Kissoja on liikaa.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa joka vuosi. Viime vuonna Elämänlangan tilalla asui erilaisia aikoja kaikkiaan 104 kissaa.

– Puoli tuntia sitten soitti nainen, että haluatteko kahdeksan kissanpentua. Hänellä oli jo kahdeksan kissaa. Sanoin, että tuo tänne ja leikkuuta ne kotiin jäävät kissasi, Ohvo huokaisee.

Nacho-kissa on kissakatastrofin ilmentymä. Se kasvoi maalla vanhan mummon luona kymmenien muiden kissojen tapaan.

– Sitten mummo kuoli, ja kissoja ruokkineet sukulaiset soittivat minulle. He toivat kolmekymmentä kissaa pois sieltä, mutta tilanne ei ole vielä ohi. Siellä pitäisi vielä käydä, jotta kaikki kissat saataisiin kiinni.

Kissapopulaatio syntyy varsin helposti. Sukukypsä, leikkaamaton kissa päästetään liikkumaan luontoon vapaasti, se tapaa leikkaamattoman kollin, ja pian kotiin palaa tiine narttukissa. Toisinaan kissa ei palaa kotiin, vaan jää jonkun ruokkivan ihmisen pihaan lisääntymään.

Koska kissanaaras on sukukypsä 4–5 kuukauden iässä ja kantaa pentuja kaksi kuukautta, sama voi toistua kolmesti vuodessa. Kerralla pentuja syntyy 1–10.

Kissat eivät ole kranttuja, vaan lähisukulainenkin kelpaa parittelukumppaniksi. Vähitellen keskenään parittelevia kissoja on kymmeniä. Tällä tavalla suunnittelemattomasti lisääntyneistä kissoista puhutaan populaatiokissoina.

Osa niistä villiintyy, ja villikissojen kanssa on ammattilainenkin ihmeissään.

– Villikissojen kanssa tapellessa tulee monesti mieleen, että onko tässä mitään järkeä. Minulla on tavoitteena löytää kissoille aina uusi koti, mutta eihän villiä kissaa voi kenellekään myydä. Siksi ne yleensä lopetetaan, Ohvo sanoo.

Sanna Ohvon pitämään eläinten turvakotiin tulee jatkuvasti hylättyjä kissoja. Kuva: Mikko Vähäniitty

Populaatiokissoista huolehtiminen ei oikeastaan kuuluisi Sanna Ohvon työhön. Löytökissojen huolenpidosta maksaa kunta viidentoista päivän ajan, mutta populaatiokissat eivät ole löytökissoja. Niistä huolehtimisesta ei maksa kukaan.

Ruokaviraston (ent. Evira) linjauksen mukaan kunnalle tai millekään muulle viralliselle taholle ei ole säädetty velvollisuutta ottaa kiinni villiintyneitä kissoja tai kissalaumoja tai kuljettaa niitä löytöeläintaloon, vaikka ne olisivat kesyjäkin.

– Käytännössä työ lankeaa pitkälti vapaaehtoisille, esimerkiksi noin 40 jäsenyhdistyksellemme ja 80 eläinsuojeluneuvojallemme ympäri maata. Viranomaisetkin tekevät kissapopulaatioiden tyhjennyksiä, mutta vain mikäli resurssit riittävät, viestintäpäällikkö Maria Lindqvist SEY:sta sanoo.

Kissapopulaatioiden hoitaminen kuuluu kunnaneläinlääkärin tontille, jos niistä tehdään eläinsuojeluilmoitus. Kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuskäynnin ja antaa määräyksiä tilanteen kohentamiseksi. Se voi tarkoittaa myös sitä, että kissoille järjestetään hoito muualta.

– Eläinsuojeluviranomainen ei yleensä pysty yksin hoitamaan loukutuksia, jotka vaativat päivittäistä loukkujen tarkastamista useiden päivien ajan, sanoo Viitasaaren alueen valvontaeläinlääkäri Elina Sirainen.

– Siksi yhteistyö eläinhoitoloiden ja eläinsuojeluyhdistyksien kanssa on tärkeää.

Jos populaatioita ei hajoteta, kissoja sikiää haitaksi asti. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, ja lopulta luonto hyvin usein hoitaa osansa. Monet kissat kuolevat sairauksiin tai paleltuvat kuoliaiksi.

Siksi Ohvo menee pyydystämään populaatiokissoja.

–  Kun kissoja otetaan kiinni, yleensä osa pakenee metsään karkuun, ja taas kissat lisääntyvät.

Kissapopulaatio-ongelma on pahin syrjäkylillä, mutta populaatioita syntyy kaupungeissakin. Ohvon mukaan kaupunkipopulaatiot syntyvät vaikkapa niin, että perheeseen otetaan uros- ja narttukissat, eikä niitä leikata.

Tilanne saattaa paljastua siinä vaiheessa, kun naapurit alkavat valittaa kissanpissan hajusta.

– Usein näihin tilanteisiin liittyy mielenterveysongelmia ja päihteitä, Ohvo sanoo.

SEY odottaa kissatilanteeseen helpotusta uudesta eläinsuojelulaista, joka on juuri lähdössä lausuntokierrokselle.

Liitto ajaa lakiin kissojen hallitsemattoman lisäännyttämisen kieltämistä. Käytännössä lakia valvoisivat valvontaviranomaiset eli ensisijaisesti valvontaeläinlääkärit.

– Uuden lain myötä heillä olisi tehokkaammin mahdollisuus antaa kissojen omistajalle tai haltijalle määräyksiä kissojen kiinni ottamiseksi, hoitamiseksi ja leikkauttamiseksi, Maria Lindqvist toteaa.

Tässäkin törmätään resurssien puutteeseen. Siksi edelleen tarvitaan asennekasvatusta ja vapaaehtoistyötä, jotta kissojen tilanne paranisi.

– Vielä yhtenä ratkaisuna kissaongelmaan olemme esittäneet pakollista leikkauttamista sellaisille kissoille, joita ei käytetä suunnitelmallisesti siitokseen. Mielestämme vähintäänkin vapaana ulkoilevat kissat tulisi määrätä leikattaviksi. Tällaisia ratkaisuja on tehty muutamassa maassa, ja uskomme, että se sopisi Suomeenkin.

Kikkuri on yksi Sanna Ohvon hoidossa olevista kissoista. Kuva: Mikko Vähäniitty

Sanna Ohvoa ärsyttävät ihmiset, jotka teettävät kotikissallaan pentuja huvikseen ja piittaamattomasti vain siksi, että haluavat jälkeläisen omalle kissalleen. Kun oma pentu on valittu, käsissä on yleensä vielä monta kotia tarvitsevaa pentua.

– Sanon ihmisille, että tulkaa hakemaan täältä, pentuja riittää. Kodittomille kissoille voi ryhtyä myös sijaiskodiksi. Kissanpentuja ja tiineitä talteen otettuja kissoja on koko ajan liikaa. Se väsyttää.

Jos jo pentukissojen steriloiminen ja kastroiminen olisi Äänekoskella mahdollista, yksikään kissanpentu ei lähtisi Elämänlangan tilalta uuteen kotiin leikkaamattomana. Aikuiset kissat Ohvo leikkuuttaa aina. Kaikki kissat myös madotetaan ja rokotetaan.

– Kissojen rokottaminen on ihan lapsenkengissä. Rokotuksilla pystytään estämään monta yleistä ja kissoille vaarallista sekä helposti leviävää tautia, Ohvo toteaa.

Leikattu narttu maksaa Elämänlangan tilalla 160 euroa, pennut 100–120 euroa. Summa on monelle liikaa, koska kissoja tarjotaan vapailla markkinoilla myös ilmaiseksi.

– Kissa on monelle ihmiselle arvoton, eikä siitä haluta maksaa, Ohvo sanoo.

Kuilu rotukissojen harrastajiin on suuri. Esimerkiksi maine coon -rotuinen kissa voi maksaa saman minkä rotukoira, yli tuhat euroa.

Löytökissat ovat oma lukunsa. Niiden määrä on sosiaalisen median ja valistustyön ansiosta laskussa, ja entistä useampi kissa pääsee takaisin kotiinsa. Määrä on silti edelleen suuri.

SEY:n löytöeläintaloille tekemän tuoreen kyselyn mukaan kissoista 26 prosenttia palautui alkuperäiselle omistajalle, kun vuonna 2007 luku oli 11. Sen sijaan koirista kotiin haetaan 91 prosenttia.

Vaikka Äänekoskella luvut ovat paremmat, kissojen arvostuksen puute näkyy. Kissasta luovutaan kevyin perustein.

– Olen kuullut monenlaisia selityksiä. Kuilu kissojen ja koirien arvostuksen välillä on valtava, Sanna Ohvo sanoo.

Hän haluaa SEY:n tapaan, että kaikki kissat sirutettaisiin ja rekisteröitäisiin, jotta niiden omistaja löytyisi helpommin. SEY ajaa sitä myös eläinsuojelulakiin.

– Minulla on sirulukija, mutta kissaa ei ole aina rekisteröity mihinkään, vaikka siltä siru löytyisikin. Kissan sirun numeron voi myös ilmoittaa liian moneen paikkaan. Toivoisin, että kaikki rekisteröitäisiin Kissaliittoon, Ohvo toteaa.

Nacho-kissa on siirtynyt nautiskelemaan olostaan sohvalle. Se asuu Ohvojen kotona kahden aikuisen populaatiokissan tavoin.

– Vielä en tiedä, jääkö Nacho meille vai etsinkö sille uuden kodin. Onneksi lapsemme ovat tottuneet siihen, että suurin osa eläimistä on meillä vain käymässä, Sanna Ohvo toteaa.

Nachon kanssa samasta paikasta tulleet, toisen emän neljä populaatiopentua kisailevat hoitolan puolella. Ne ovat luovutusikäisiä viikon päästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Johtamisen asiantuntija Janne Tienari: "On myytti, että pätevin henkilö valitaan"

SU // Personal trainer X: Miksi annat lastesi syödä roskaa?

"Haluan jonain päivänä olla Ruandan Paola Suhonen" – Suomalaisjärjestön koulusta valmistuu nuoria ompelijoita, joilla on paljon tahtoa ja suuret suunnitelmat

Maija Pursiaisella on adhd ja Riitta Kettusella lukihäiriö – Se on tehnyt heistä sinnikkäitä, luovia ja tarkkavaistoisia

Kolumni: Ota iisisti ja kanna roskasi pois, retkeilijä

Rikkaruohonen: Jari-Matti ja Maisa eroavat – Trump, Putin, Kim Jong-un ja Erdogan valitettavasti eivät

"Sitä oikeaa ei voi löytää", sanoo Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow

Helvetinhaudat ja pirunkorvet kertoivat jo nimellään, mistä ei kannattanut kulkea

Tuntuuko joulu tulevan aina vain aikaisemmin? Et uskoisikaan, miten aikaisin jotkut sen aloittavat

Hylkäsi tulevaisuuden urheilun huipulla: Koripalloilija Anton Odabasi vastustaa urheilun toimintakulttuuria

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.