Tärkeitä remontteja jää tekemättä, kun taloyhtiöt eivät saa enää lainaa

Varkautelainen kerrostaloyhtiö haki viime keväänä 700 000 euron lainaa putkiremonttia varten. 1970-luvulla rakennetussa talossa on 35 asuntoa.

Lainatarjouspyynnöt lähetettiin kolmelletoista pankille Pohjois- ja Etelä-Savossa.

– Yhtään tarjousta ei saatu. Vastauksissa todettiin vain, että tässä tapauksessa ei myönnetä lainaa, kertoo Varkauden Taloaseman isännöitsijä Pekka Hirsjärvi.

Hänen mukaansa yhtiö joutui lykkäämään remonttia.

Hirsjärven tuntuma on, että pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan tämän vuoden aikana. Hän kertoo kysyneensä lainatarjouksia peruskorjauksia varten keväällä kaikkiaan kuuden taloyhtiön puolesta.

Hirsjärven mukaan yhtiöt olivat 40–50 vuotta vanhoja ja niiden lainantarve 300 000 eurosta ylöspäin.

Yhtiöistä kolme sai lainaa ja kolme ei.

– Olen ollut alalla 30 vuotta, enkä ole koskaan törmännyt tällaiseen. Kyllä tämä on outo ja hankala tilanne, Hirsjärvi sanoo.

– Yleensä taloyhtiöissä on voitu luottaa siihen, että pankista saa lainaa. Ensin päätetään korjauksesta ja sitten lähetetään tarjouspyynnöt. Nyt näyttää, että on toimittava toisin päin.

Kasvava korjausvelka vanhoissa taloyhtiöissä huolestuttaa Hirsjärveä.

– Kaikilla osakkailla ei ole säästöjä tai mahdollisuutta ottaa henkilökohtaista lainaa. Remontteja olisi kuitenkin pakko tehdä.

Monet Kiinteistöliiton ja isännöintiyritysten edustajat Itä- ja Keski-Suomessa kertovat, että vanhojen taloyhtiöiden on entistä vaikeampi saada lainarahaa peruskorjauksiin.

– Hyvä sijaintikaan ei automaattisesti tarkoita, että rahahanat aukeavat, kertoo APV Isännöintipalvelun isännöitsijä Ari Vaskelainen Jyväskylästä.

Vaskelaisen mukaan esimerkiksi Jyväskylässä ”hyvällä asuntoalueella” sijaitseva pieni rivitaloyhtiö haki hiljattain noin 270 000 euron lainaa katto- ja julkisivuremonttiin ilman tulosta.

Toinen Vaskelaisen kertoma esimerkki on Jyväskylän kaupunkialueella sijaitseva iso kerrostaloyhtiö, joka ei onnistunut saamaan putkiremonttilainaa.

Sunnuntaisuomalainen lähestyi useita lainansaantivaikeuksiin joutuneita taloyhtiöitä Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, mutta yhdestäkään ei haluttu kommentoida aihetta edes nimettömästi – taloyhtiöissä pelätään yhtiön ja sen naapuruston leimautumista.

Eräs hallituksen puheenjohtaja ei halunnut yhtiölleen kielteistä julkisuutta koska suunnitteli asuntonsa myyntiä.

Vaskelainen otaksuu, että kukkaronnyörien kiristämisellä pankit haluavat välttää ”asuntokuplaa”. Suomen Pankki on varoitellut suomalaisia ylivelkaantumisesta ja vauhdilla kasvaneista taloyhtiölainoista uusissa asunto-osakeyhtiöissä.

– Mutta jos lainanantoa kiristetään myös vanhoissa taloyhtiöissä, silloin osutaan minusta väärään maaliin.

Finanssivalvonnan (Fiva) johtava riskiasiantuntija Torsten Groschup sanoo, että jos pankit ovat hiljattain kiristäneet lainaehtojaan, ne ovat tehneet sen itsenäisesti.

– Meiltä ei ole tullut mitään uutta määräystä taloyhtiölainoihin liittyen. Pankit ovat saattaneet tarkentaa luotonantokäytäntöjään siksi, että yhtiölainoihin liittyvistä riskeistä on puhuttu paljon.

Fiva tiedotti toukokuussa 2018, että taloyhtiölainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet ja että etenkin sijoittajavetoisissa hankkeissa luottoehtoja tulisi tiukentaa. Ulostulo liittyi ensisijaisesti uudiskohteisiin eikä vanhojen yhtiöiden korjausrakentamiseen.

– Pankeilla itsellään voi olla kokemus, että kehitysalueilla luotonannon riskit ovat kasvaneet. Pankit tuntevat parhaiten omat asiakkaansa, Groschup sanoo.

Suomen suurimmat pankit OP, Nordea ja Danske Bank kiistävät lainaehtojen kiristämisen. Pankkien mukaan kielteisissä päätöksissä on kyse yksittäisten pankkien harkintaan perustuvista ratkaisuista.

Liiketoimintajohtaja Heikki Peltola OP-ryhmästä sanoo, että lainatarjousta harkittaessa arvioidaan muun muassa korjauskustannusten vaikutusta asumiskuluihin sekä velkamäärää suhteessa alueen asuntomarkkinoihin.

– Näihin asioihin on joka osuuspankilla omia tarkempia raja-arvoja, joita käytetään päätöksenteossa. Tilanteet, joissa tarjousta ei anneta, ovat harvinaisia, Peltola sanoo.

Nordean liiketoimintajohtajan Iiro Koranderin mukaan jokainen taloyhtiön rahoitushakemus käsitellään tapauskohtaisesti, ja yksi keskeinen osatekijä on korjausvelka.

– Joissakin tilanteissa korjausvelka on kasvanut tai kasvamassa liian suureksi kiinteistön markkina-arvoon verrattuna.

Danske Bankin kiinteistöistä vastaava johtaja Riikka Mäkinen toteaa, että taloyhtiön markkina-arvolla on suuri vaikutus lainapäätöksissä.

– Esimerkiksi huonoon kuntoon päässeen taloyhtiön voi olla vaikeaa saada remonttilainoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

"Olen jonkin verran riskinottaja" – Antti Eskelinen, 57, on hypännyt yli 2 800 kertaa laskuvarjolla, osallistunut ralliin Afrikassa ja pyöräillyt Istanbulista Travemündeen

Reportaasi: Seurasimme kuukauden ajan ensikertalaisia mansikkapellolla – suomalaiset vetivät vertoja jopa ukrainalaisille

Kolumni: Rinnat eivät ole naisen kruunu

Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: "Seksuaalinen väkivalta on aina ja kaikissa tilanteissa yksiselitteisen väärin"

"Se on ollut aika tyypillistä isoisäni käytöstä" – Taiteilija Eero Nelimarkka maalasi kuvan kuvanveistäjä Jussi Mäntysestä, ja taulusta seurasi vuosikymmenten riita

Keniassa Linda Bosire eli leveästi pankkiirin tyttärenä, Suomessa hänelle on huudeltu n-sanaa ja hänen lapsiaan on kiusattu

Kolumni: Tässä kolumnissa ei olla mitään mieltä

"Jos vaihtaisi auton ja kiertäisi vähän maailmaa" – Unelmointi kuuluu elämään, mutta mistä juuri sinä unelmoit?

Laulaja taisteli Facebook-tunnuksistaan – samaan aikaan hakkeri tyhjensi pankkitiliä

"Ihmiset pitivät pöpinä, olinhan viisikuisen vauvan äiti" – Tea Törmänen, 37, on tuonut Suomelle MM-mitaleita amerikkalaisessa jalkapallossa, tutkinut miekkavalaita merellä ja muuttanut viikon varoitusajalla toiselle puolen Suomea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.