Tietenkin Yhdysvallat tarjoutui ostamaan Grönlannin; niin se on kasvattanut alueitaan aina aiemminkin

Muulta maailmalta loksahti suu auki, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi jokin aika sitten aikeistaan ostaa Grönlanti Tanskalta.

Yhdysvaltain näkökulmasta katsottuna valtion laajentuminen maata ostamalla on aivan luonnollista. Aivan erityisen luonnollista olisi maan ostaminen Tanskalta. Yhdysvallat osti Tanskalle kuuluneiden Länsi-Intiana tunnettujen saarten pääosat Tanskalta 1917 ja viimeisetkin osat 1944. Nykyään saaret tunnetaan Yhdysvaltain Neitsytsaarina. Tanskalla saaret ehtivät olla vajaat 250 vuotta.

Miksei siis Grönlantikin olisi kaupan, kun kerran Yhdysvallat sekä taloudellisista että strategisista syistä olisi kiinnostunut, ja kaupat on ennenkin saatu aikaan?

Euroopassa valtioiden rajoja on siirretty suurimmaksi osaksi vain sotimalla tai valtioiden välisillä sopimuksilla, ellei kyse ole ollut siirtokunnista ja -maista. Mutta Yhdysvalloissa on toisin.

– Yhdysvallat on historiansa aikana laajentanut alueitaan yhtä lailla sotimalla kuin maata ostamalla, kertoo Ari Helo, Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin Yliopistosta.

Nykyisiä Yhdysvaltoja edeltänyt Pohjois-Amerikan eurooppalainen asutus alkoi 1500- ja 1600-lukujen tutkimusmatkoista ja siirtokunnista Pohjois-Amerikan itärannikolla. Eurooppalaisen asutuksen aatehistoriallisena taustana olivat eurooppalaiset käsitykset maan omistamisesta ja oikeudesta maahan, jotka eivät vastanneet alkuperäisasukkaiden käsityksiä.

Uudisasukkaat ostivat ja valtasivat, siirrättivät ja tappoivat alkuperäisasukkaita päästäkseen käsiksi uusiin ja parempiin maa-alueisiin.

Historiallisesti tunnetuimpia maakauppoja nykyisen Yhdysvaltain alueella on New Yorkissa sijaitsevan Manhattanin saaren kauppa vuonna 1626. Hollantilaiset uudisasukkaat ostivat saaren paikallisilta 60 guldenilla.

Historioitsijat eivät ole yksimielisiä kaupan nykyarvosta. Arviot 60 guldenin tuolloisesta arvosta vaihtelevat muutamista kymmenistä dollareista tuhansiin dollareihin. Epäselvyyttä on myös siitä, kenen kanssa hollantilaiset kaupan tekivät, ja siitä, oliko vastapuolella varsinaisesti oikeutta myydä maata.

Samanlaisia kauppoja alkuperäisasukkaiden kanssa on tehty Yhdysvaltojen alueella paljon, Helon arvion mukaan tuhansia. Räikeimmillään kauppoihin on liittynyt runsaasti epärehellisyyttä, pakottamista ja väkivaltaa.

Kun osa Pohjois-Amerikan brittiläisistä siirtokunnista itsenäistyi Britanniasta vuonna 1776, oli Yhdysvallat merkittävästi nykyistä kokoaan pienempi. Itsenäisyyssodan päättäneessä Pariisin rauhassa vuonna 1783 Yhdysvallat sai Britannialta Luoteisterritorion, joka kattaa Suurten järvien ja Ohio-joen väliin jäävän alueen.

Seuraava valtava aluelaajennus olikin sitten ostos. Vuonna 1803 Yhdysvallat osti Napoleonilta Louisianan alueen. Se oli aiemmin ollut Ranskan hallinnassa, siirtynyt sittemmin Espanjalle ja sen jälkeen Napoleonin Ranskalle.

– Myymisestä Yhdysvalloille ei tietenkään neuvoteltu Espanjan kanssa, joka oli vastentahtoisesti alistunut luovuttamaan alueen Ranskalle vain kuukausia aiemmin. Eikä alueen alkuperäiskansojen kantaa kysellyt kukaan, Helo sanoo.

Meksikon sodan (1846–1848) jälkeen Yhdysvallat osti Meksikolta nykyisen Arizonan ja New Mexicon osavaltion rajamaata vuonna 1854.

Venäjä puolestaan myi Alaskan Yhdysvalloille 1867. Kauppahinta oli 7,2 miljoonaa dollaria. Venäjälle Alaska oli vaikeasti puolustettava ja hyödyttömäksi jäänyt osa keisarikuntaa, joten sen jouti myydä pois. 1800-luvun kultaryntäys lujitti alueen yhdysvaltalaista asutusta.

Yhdysvallat on myös ostanut maa-alueita, joita se ei enää pidä hallussaan. Vuonna 1898 maa otti sodan päätteeksi Filippiinit Espanjalta. Rauhansopimuksen mukaan Yhdysvallat kuitenkin maksoi Espanjalle 20 miljoonan dollarin korvauksen. Filippiinit itsenäistyi Yhdysvalloista 1948.

Yhdysvallat on maksanut valtaamistaan alueista myös Meksikolle.

Aina maakaupat eivät ole onnistuneet. Yhdysvalloissa eläteltiin pitkin 1800-lukua ajatusta Kuuban ostamisesta, mutta kauppa ei toteutunut. Aiemmin Yhdysvallat oli saanut Floridan Espanjalta, ja Kuuba olisi ollut luontevaa jatkoa tälle laajentumiselle.

Omien maidensa myymiseen Yhdysvallat on sen sijaan suhtautunut penseästi. Vuonna 1969 joukko Amerikan alkuperäisasukkaita valtasi tyhjilleen jääneen Alcatrazin vankilasaaren Kaliforniassa ja tarjosi siitä ”suurelle valkoiselle isälle ja hänen kansalleen” yhteensä 24 dollarin arvosta lasihelmiä ja punaista kangasta.

Kauppaa ei syntynyt, ja Alcatrazin valtaus kuivui lopulta kokoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

"Sitä oikeaa ei voi löytää", sanoo Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow

Helvetinhaudat ja pirunkorvet kertoivat jo nimellään, mistä ei kannattanut kulkea

Tuntuuko joulu tulevan aina vain aikaisemmin? Et uskoisikaan, miten aikaisin jotkut sen aloittavat

Hylkäsi tulevaisuuden urheilun huipulla: Koripalloilija Anton Odabasi vastustaa urheilun toimintakulttuuria

Kolumni: Jos kavereiden tilalla ovat pelit, nuoren yksinäisyys voi täyttyä aggressiolla ja kostofantasioilla

Kolumni: Meille löytyi juuri sopiva lapsi

Opettajaksi haluavien määrä romahti – "Todella huolestuttavaa", sanoo Jyväskylän OKL:n johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen

Nyt Jumala kestää jo paremmin pilkkaa; 50 vuotta sitten kirjailija Hannu Salamaa odotti kuritushuonetuomio

Kolumni: Olin komppaniani ainoa kasvissyöjä

Nimettömät my ass: naisille ei ole alushousuja vaan stringejä, hipstereitä, boksereita, midejä, thongeja...

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.