"Voiko soittaa?" – Ensin vähenivät spontaanit kyläilyt, nyt puheluistakin sovitaan etukäteen

Vaikka älypuhelin on matkassamme jatkuvasti, se soi yhä harvemmin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan puhelujen määrä vähenee Suomessa tasaisesti vuodesta toiseen.

Erityisesti nuoret käyttävät älypuhelinta muuhun kuin soittamiseen. Elisan toukokuussa teettämän Näin Suomi kommunikoi -selvityksen mukaan puheluiden suosio on sitä vähäisempää, mitä nuorempaan ikäryhmään mennään. 15–17-vuotiaille soittaminen on vasta seitsemänneksi tärkein älypuhelimen käyttötapa muiden palveluiden jälkeen.

Viestintä siirtyy puheluista sosiaaliseen mediaan ja pikaviestipalveluihin kuten WhatsAppiin. Pikaviestejä viikoittain lähettävien suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015.

Ilmiö ei koske vain nuoria. Puhelimessa puhutaan entistä vähemmän myös työpaikoilla, kertoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Haastattelen häntä puhelimessa, mutta olemme sopineet puhelun ajankohdasta sähköpostitse.

Näin toimitaan yhä useammin. Puhelinkeskusteluun suhtaudutaan kuin tapaamiseen, jolle on sovittava ja varattava aika etukäteen. Yllättäviä puheluita toivotaan yhtä vähän kuin yllätyskyläilyjä. Puhelin pidetään äänettömällä, jos ei haluta häiritseviä soittoja.

Sosiaaliset säännöt ohjaavat tapojamme käyttää puhelinta. Suomalaiset arvostavat rauhaa ja yksityisyyttä, ja puhelimeen kovaan ääneen kailottamista pidetään monessa paikassa epäsopivana.

Puhelimeen vastaaminen esimerkiksi ruuhkabussissa, jossa ympärillä on runsaasti ihmisiä, voi tuntua kiusalliselta.

Nykyisissä avokonttoreissa ei ole oman työhuoneen takaamaa rauhaa. Jos haluaa puhua ilman häiriöitä, on etsittävä erillisiä paikkoja. Toisen tavoittaminen voikin olla varmempaa, jos varoittaa puhelusta ensin viestillä.

– Soittaessa ei ikinä tiedä, missä tilanteessa toinen on tai häiritseekö tätä. Viestin voi lukea silloin kun sopii. Viestin laittaminen voi myös säästää aikaa. Silloin ei tule soitettua turhaan, jos toinen ei vastaakaan, Sivunen sanoo.

Työpaikkojen sisälläkin puhelimessa puhuminen on vaihtunut kirjalliseen viestintään, jota käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai sisäisessä viestintäkanavassa. Harva tarttuu puhelimeen soittaakseen työkaverille, jonka kanssa on tottunut keskustelemaan sähköpostilla.

– Viestintävälinettä vaihdetaan harvoin. Helposti jatketaan samassa kanavassa, Sivunen toteaa.

Viestittelyssä on etunsa. Joillekin kirjoittaminen on puhelimessa puhumista helpompaa. Kirjoitetuista viesteistä jää myös aina mustaa valkoiselle. Joskus juuri se voi olla syy lähettää viesti soittamisen sijaan.

Ryhmäviestit ovat myös hyvä tapa pitää monta ihmistä yhtä aikaa ajan tasalla.

– Yksittäiset puhelut ovat tiedonvälityksen kannalta todella suljettuja keskusteluita. Tiedon jakamiselle ja avoimuudelle voi olla hyväkin asia, että viestintä siirtyy avoimiin, tekstivälitteisiin ryhmiin, Sivunen sanoo.

Sivunen ei myöskään pidä kirjallista viestintää automaattisesti etäisempänä tai pinnallisempana kuin puhuttua. Viestin lähettämiseen on usein matalampi kynnys kuin puhelimella soittamiseen. Lisäksi se on paljon nopeampaa.

– Paljon viestitellessä toisen voi oppia tuntemaan erittäin hyvin.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan puheluiden vähentyessä niiden pituudet kasvavat.

Sivunen arvelee, että puhelut ovat edelleen merkityksellisiä läheisissä ihmissuhteissa, joissa toisen äänen kuuleminen on tärkeää. Äänensävyistä voi lukea tunteita tarkemmin kuin kirjoitetuista viesteistä, ja kysymyksiä voi esittää samassa hetkessä.

Toisaalta Sivunen uskoo, että videopuhelut syrjäyttävät perinteiset äänipuhelut. Esimerkiksi isovanhemmat ja lapsenlapset voivat saada keskinäisistä keskusteluistaan paljon enemmän irti, kun mukana on äänen lisäksi kuva.

Puhelinsoitoille jäänee tulevaisuudessa Sivusen arvion mukaan varsin pieni rooli.

Monet ajanvaraus- ja asiointipalvelut, joihin ennen tarvittiin puhelua, ovat jo siirtyneet verkkoon. Paluuta vanhaan tuskin on.

Sivunen otaksuu, että puheluita tarvitaan lähinnä vain silloin, jos halutaan tavoittaa liikkuvaa työtä tekevä ihminen, joka ei ehdi lukea sähköpostiaan tai on internetyhteyden saavuttamattomissa.

Osa kuitenkin tykkää ja haluaa soittaa puhelimella jatkossakin.

– Perusasioiden hoitamisessa puhelimessa puhuminen vähenee tai saattaa loppua kokonaan. Moni ihminen valitsee mieluummin kasvokkaisen keskustelun tai viestittelyn soittamisen sijaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Johtamisen asiantuntija Janne Tienari: "On myytti, että pätevin henkilö valitaan"

SU // Personal trainer X: Miksi annat lastesi syödä roskaa?

"Haluan jonain päivänä olla Ruandan Paola Suhonen" – Suomalaisjärjestön koulusta valmistuu nuoria ompelijoita, joilla on paljon tahtoa ja suuret suunnitelmat

Maija Pursiaisella on adhd ja Riitta Kettusella lukihäiriö – Se on tehnyt heistä sinnikkäitä, luovia ja tarkkavaistoisia

Kolumni: Ota iisisti ja kanna roskasi pois, retkeilijä

Rikkaruohonen: Jari-Matti ja Maisa eroavat – Trump, Putin, Kim Jong-un ja Erdogan valitettavasti eivät

"Sitä oikeaa ei voi löytää", sanoo Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow

Helvetinhaudat ja pirunkorvet kertoivat jo nimellään, mistä ei kannattanut kulkea

Tuntuuko joulu tulevan aina vain aikaisemmin? Et uskoisikaan, miten aikaisin jotkut sen aloittavat

Hylkäsi tulevaisuuden urheilun huipulla: Koripalloilija Anton Odabasi vastustaa urheilun toimintakulttuuria

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.