Yhä useampaan kotiin saa 5g-liittymän – Mutta se ei ole vielä se 5g, jonka pitäisi mullistaa maailma

Monet kaipaavat vakaampaa ja tehokkaampaa nettiyhteyttä. Toiset taas yrittävät kaataa sen.

Tuhopolttajat ovat iskeneet langattomien verkkojen tukiasemiin Britanniassa ja Hollannissa, koska salaliittoteorian mukaan koronavirusepidemia johtuu 5g-teknologiasta. Väitteillä ei ole minkäänlaista totuuspohjaa.

Mutta jos 5g ei säteile viruksia sisuskaluihimme, sen odotetaan kyllä säteilevän lähes kaikkialle yhteiskunnassa.

 

5g tarkoittaa viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen teknologiaa. Se lupaa entistä nopeampaa tiedonsiirtoa entistä pienemmällä viiveellä. Verkkoon myös mahtuu entistä enemmän käyttäjiä ja dataa.

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä mutta ei vallankumoukselliselta. Parempi tekniikka kuitenkin johtaa mullistuksiin, kuvaa langattomaan radioliikenteeseen erikoistunut akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta.

– Suurempi nopeus vaatii suurempia taajuuskaistoja. Suuremmat taajuudet mahdollistavat uudentyyppisten palvelujen kehittämisen. On esimerkiksi mahdollista luoda radiosignaaleilla kolmiulotteista kuvaa siitä, mitä ympäristössä on, Latva-aho kertoo.

Nopeiden taajuuksien langatonta verkkoa voi siis käyttää tutkan tavoin.

 

 

 

Odotuksia voi hämärtää jo termin sisältämä ajatus sukupolvista, sillä 5g:ssä ei enää ole erityisesti kyse matkapuhelimista.

Eikä se, toisin kuin matkapuhelinverkkojen edelliset sukupolvet, ole enää ensisijaisesti kuluttajille suunnattu, huomauttaa Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola.

– Se, mitä 5g on nyt, on vasta sen ensimmäinen kaupalliseen käyttöön soveltuva versio. Tulevat versiot on suunnattu erityisesti teolliseen käyttöön, hän sanoo.

 

Jos 5g-liittymän ja -puhelimen hankkii nyt, niillä pääsee 5g-vauhtiin vain tietyillä alueilla. Suomalaiset operaattorit DNA, Elisa ja Telia tosin lisäävät juuri nyt kilvan kaupunkeja ja alueita 5g-kartoilleen.

Koska tekniikka on vasta ensivaiheessaan, nopeudet ja viiveet eivät ole vielä tavoitteiden tasolla.

Näyttävän 5g-markkinointikampanjan huhtikuussa käynnistäneen DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtajan Pekka Väisäsen mukaan kuluttaja saa silti jo merkittävästi enemmän kuin 4g-tekniikalla. Erityisenä asiakasryhmänä DNA näkee vanhat pientaloalueet, joissa koteihin ei kulje maahan kaivettavaa valokuitua.

– Kodin 5g-liittymän hankinnan kustannukset ovat satasia, kun kuituverkon rakentamisen ovat tuhansia, Väisänen vertaa.

Väisänen pitää merkittävänä myös sitä, että DNA takaa 5g-kotiliittymäasiakkailleen miniminopeuden, joka ei vaihtele. Tämä perustuu verkon slicing- eli viipalointitekniikkaan, joka sekin on 5g:n erityispiirteitä entiseen verrattuna: kodille tai yritykselle voidaan eriyttää alueen muista netin käyttäjistä riippumaton ruuhkaton viipale.

 

5g:n povataan johtavan "älykaupunkeihin", joissa langatonta tekniikkaa hyödynnetään kaikkialla. Tarvittava tekniikka voidaan upottaa esimerkiksi valopylväisiin. Kuvassa LuxTurrim5G-hankkeen koepylväs. Kuva: Markku Heino

 

Yksittäisten kuluttajien nettiyhteyksiä merkittävämpi muutos on kaiken kytkeytyminen internetiin. Tutkijat ja kehittäjät uskovat, että 5g on se langaton teknologia, joka mahdollistaa koko yhteiskunnan verkottumisen ja pitkään kaavaillun esineiden internetin (internet of things).

Tehdas tai vaikkapa satama voidaan täyttää verkkoon kytketyillä laitteilla, sensoreilla ja itsenäisesti toimivilla roboteilla. Ihmistä tarvitsevia koneita siirrytään ohjaamaan konttorista, koska etäohjaukseen tarvittavat videokuvat ja komennot välittyvät 5g-verkossa sujuvasti.

Kaupungin valopylväs voi sisältää tekniikkaa, jolla se kerää tietoa ilmanlaadusta ja liikenteestä, välittää valvontakamerakuvaa ja toimii 5g-tukiasemana, joita kaikki muut verkon käyttäjät tarvitsevat. Nokian ja yhteistyöyritysten LuxTurrim5G-hankkeen koepylväät seisovat jo Espoossa.

Teillä ja kaduilla kulkevat itseohjautuvat autot välittävät toisilleen tietoa, joka ehkäisee onnettomuuksia.

 

Monia keksintöjä on kuitenkin helpompi visioida kuin toteuttaa. Vaikka uudet autot alkaisivatkin kommunikoida keskenään, pysyisi vanha autokanta pitkään mykkänä.

– 5g on yhä siinä vaiheessa, että visioita maalaillaan taivaanrantaan vapaasti. Monet 5g-visiot tulevat siirtymään visioiksi 6g-verkoista, toteaa verkkolaitevalmistaja Ericssonin globaalista verkkostandardoinnista vastaava Janne Peisa.

– Viisi vuotta ei riitä esimerkiksi älykaupunkien rakentumiseen. Mutta vaikea silti nähdä, että se ei jossain vaiheessa tapahtuisi.

 

5g-vahvistin, kansankielellä mokkula, voi omakotitalon seinässä näyttää esimerkiksi tältä. Kuva: Timo Mustalampi

 

Älykaupungit ja nopeimman netin palvelut yleensäkin vaativat tuntuvasti lisää tukiasemia, sillä 5g:n käyttämillä suuremmilla taajuuksilla signaalin kantama lyhenee. DNA:n 5g-kotiliittymiinkin kuuluu ulkoseinään kiinnitettävä mokkula, jonka avulla vauhti saadaan välitettyä sisätiloihin.

Suomen 5g-verkkojen taajuuksia hallitsevat DNA, Elisa ja Telia, joille valtio jakoi ensimmäisenä käyttöönotetut 3,5 gigahertsin taajuudet loppuvuodesta 2018. Operaattorit maksoivat niistä valtiolle noin 77,6 miljoonaa euroa. Vielä nopeampien yhteyksien 26 gigahertsin taajuusalue huutokaupataan ensi kesänä.

3,5 gigahertsin taajuus on vielä ollut operaattoreille helppo, koska uutta tekniikkaa on voinut asentaa entisiin mastoihin. 26 gigahertsin taajuudella signaalin kantama tukiasemasta on enää pikemminkin kymmeniä metrejä kuin kilometrejä.

 

Operaattorit ovat käytännössä ottaneet tähän mennessä 5g-taajuuksia käyttöön asentamalla uutta tekniikkaa entisiin tukiasemamastoihin. Vielä nopeammille taajuuksille mastoja tarvitaan lisää. Kuvassa Vantaan Rekolassa sijaitseva masto. Kuva: Päivi Tuovinen

 

Oulun yliopiston Latva-ahon mielestä halukkaita tukiasemien rakentajia eli verkon toimivuuden varmistajia voisivat olla esimerkiksi kaupungit ja yliopistosairaalat sekä VR:n ja isojen kauppaketjujen kaltaiset yrityksetkin. Mukaan tarvitaan kuitenkin operaattori, koska taajuudet ovat niiden hallussa.

Esimerkiksi Saksassa 5g-taajuusalueille jätettiin vapaaksi lohkoja, joille paikalliset yritykset voivat rakentaa omia, tarvittaessa muusta internetistä irrotettuja mobiiliverkkojaan. Latva-aho toivoo vastaavaa Suomeenkin jo siksi, että se voisi johtaa uuteen vientiin tähtäävään liiketoimintaan.

– Taajuusregulaattorin olisi ymmärrettävä, että tarvitaan muitakin toimijoita kuin perinteisiä mobiilioperaattoreita. Pienet pajat voisivat kehittää verkkoratkaisuja esimerkiksi tehtaiden tai sairaaloiden erityistarpeisiin, Latva-aho sanoo.

DNA:n Pekka Väisänen puolestaan vakuuttaa, että operaattorit rakentavat kyllä yritysten ja muiden toimijoiden tarvitsemat tukiasemat. Operaattoreita kannustaa se, että niiden on Väisäsen mukaan kustannustehokkaampaa rakentaa 5g-verkkoa kuin laajentaa entistä 4g-verkkoa.

– Suomessa tulee muutaman vuoden päästä olemaan kolme käytännössä täysin maan kattavaa 5g-verkkoa, uskoo Väisänen.

5g-verkko

10-100-kertaiset tavoitteet

Nopeampi: 5g-verkon nopeuden luvataan olevan parhaimmillaan kymmenkertainen 4g-verkkoon verrattuna. Nopeus on lähellä valokuituverkkoa.

Kapasiteetiltaan parempi: Käytännössä pelkkää nopeutta merkittävämpi ero entiseen. 5g-verkko pystyy käsittelemään 4g-verkkoa suurempia määriä dataa, jota tarvitaan esimerkiksi raskaisiin video- ja virtuaalitodellisuuspalveluihin. Verkkoon myös mahtuu 10-kertaisesti laitteita, tulevaisuuden tavoitteissa 100-kertaisesti, jolloin kaista ei ruuhkaudu entiseen tapaan.

Pienempi viive: Laitteen ja palvelimen välinen viive on 4g-verkossa tyypillisesti 20–30 millisekuntia, kun taas 5g:ssä tavoitellaan viiveen painamista 1 millisekuntiin. Kotikäytössä viive vaikuttaa etenkin nettipelaamiseen. Erityisen olennaista viiveen lyhentäminen on teollisuusyritysten tai esimerkiksi itseohjautuvien ajoneuvojen kehittämiseksi.

Viipaloitavissa: Slicing- eli viipalointi-tekniikan avulla esimerkiksi yksittäiselle kodille, yritykselle tai nettiin kytketyille esineille voidaan eriyttää alueen muista netin käyttäjistä riippumaton oma, ruuhkaton viipale.

Heikompi kantama ja läpäisevyys: Etujen edellytyksenä ovat korkeammat taajuusalueet, joita käytettäessä radiosignaali kantaa lyhyemmän matkan ja läpäisee rakenteita heikommin. Mitä nopeampaa nettiä halutaan, sitä enemmän tukiasemia tarvitaan.

Hinta: Tällä hetkellä kuluttajien 5g-liittymät ja -laitteet ovat kalliita, mutta tulevaisuudessa esimerkiksi esineiden ja laitteiden nettiin kytkemiseen tarvittavan tekniikan pitäisi nimenomaan halventua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Anna, 30, suuttui persujen pamfletista: "Seksuaalinen väkivalta on aina ja kaikissa tilanteissa yksiselitteisen väärin"

"Se on ollut aika tyypillistä isoisäni käytöstä" – Taiteilija Eero Nelimarkka maalasi kuvan kuvanveistäjä Jussi Mäntysestä, ja taulusta seurasi vuosikymmenten riita

Keniassa Linda Bosire eli leveästi pankkiirin tyttärenä, Suomessa hänelle on huudeltu n-sanaa ja hänen lapsiaan on kiusattu

Kolumni: Tässä kolumnissa ei olla mitään mieltä

"Jos vaihtaisi auton ja kiertäisi vähän maailmaa" – Unelmointi kuuluu elämään, mutta mistä juuri sinä unelmoit?

Laulaja taisteli Facebook-tunnuksistaan – samaan aikaan hakkeri tyhjensi pankkitiliä

"Ihmiset pitivät pöpinä, olinhan viisikuisen vauvan äiti" – Tea Törmänen, 37, on tuonut Suomelle MM-mitaleita amerikkalaisessa jalkapallossa, tutkinut miekkavalaita merellä ja muuttanut viikon varoitusajalla toiselle puolen Suomea

Kolumni: Suomi(mista) sulkulinjalla

Näin kaatuilet juhannuksena oikein – Ammattikaatuilija tietää, miksi kaatuminen hävettää ja naurattaa: "Se on vähän kuin pieru" – katso videot kaatuilusta

Ilmaston lämpeneminen voitaisiin katkaista yläilmakehään kylvetyllä rikkihapolla, mutta mitkä olisivat sivuvaikutukset? – Näitä kysymyksiä ilmakemisti miettii työkseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.