Tiede

Tiede

Itäsuomalaisilla periytyvä sukunimi jo keskiajalla – "Täysin omintakeinen ilmiö"

Tiede

Kekri jätti jälkensä joulunviettoon lihansyöntinä ja alkoholinjuontina – "Isännän pään piti nuokkua kunnolla"

Tiede

Veikko vastaa: Onko hautakynttilä hyvää ruokaa?

Tiede

Maailman ympäri muutamassa tunnissa - Tätäkö on tulevaisuuden lentoliikenne?

Tiede

Veikko vastaa: Miksi en putoa sängystä?

Tiede

Mikä Betlehemin tähti oikein oli? Veikko vastaa

Luetuimmat

Tiede

Teoria aurinkokuntaamme karanneesta vieraan sivilisaation valopurjeesta on hakuammuntaa

Saturnuksen kiertoradan taakse Ouamuamua ehtii vasta tammikuussa 2019. Aurinkokunnastamme poistuessaan se jatkaa matkaansa kohti Pegasuksen tähdistöä. Taiteilijan näkemys.

Tiede

Hotellin paikalla olikin aiemmin vettä! Kun karttoja pannaan päällekkäin, nähdään, kuinka kaupungit rakentuivat

Tiede

Miksi kuu näyttää joskus suuremmalta? Veikko vastaa

Tiede

Diabetesriskin tunnistavalle vessanpytylle olisi tarvetta, mutta ensin vaaditaan tutkittua tietoa

Diabetesriskiä suolistokaasuista etsivä teknologia tarvitsee vielä lisätutkimusta.
Yliopettaja Arto Toppinen ja opiskelija Eetu Pursiainen odottavat, että testipönttö saadaan taas kasata toimintakäyttöön laajempaa tutkimusta varten.

Pieru paljastaa paljon: Savonialla imetty suolistokaasuja talteen tutkimuskäyttöön

Tiede

Tutkimus: Piimä pienentää ja maito lisää miesten sydäninfarktin riskiä

Tiede

Mullistavaa mutta myös kallista hoitoa – biologiset lääkkeet ovat 2000-luvun ilmiö

Tiede

Luulitko, että sukupuolentutkimus on tarkoitushakuista? Näin ei ole – professori vastaa

Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden kolmantena maailmassa. Kuvassa äänestystilanne Ruovedellä eduskuntavaaleissa 1910-luvulla.

Tiede

Veikko vastaa: Mikä lämmitti jääkauden jälkeen?

Tiede

Huutako kurki koko lentonsa ajan? Veikko vastaa

Tiede

Nykyiset älylaitteet vaativat suomalaiskeksinnön – mutta silmällä sitä ei voi nähdä

Vasemmalla: Heliumionimikroskooppikuva piin päälle siirretystä rakenteesta, jossa oli alun perin kolmen mikrometrin kokoisia reikiä polymeerikalvossa. Polymeerin päälle kasvatettiin ALD:llä 300 nanometrin paksuinen alumiinioksidikalvo. Lopuksi kuumassa uunissa poistettiin polymeeri ja vain alumiinioksidin 3D-rakenne jäi jäljelle. Kuvassa rakenne on tarkoituksella rikottu. Oikealla: Poikkileikkaus atomikerroskasvatuksella valmistetusta nanomittakaavan laminaattirakenteesta, jossa vuorotteleva
Atomikerroskasvatuksen keksi ja patentoi tekniikan tohtori Tuomo Suntola vuonna 1974.

Älylaite tarvitsee ohutkalvon – keksijä muistaa prikulleen hetken, kun keksintö syntyi

Tiede

Älylaite tarvitsee ohutkalvon – keksijä muistaa prikulleen hetken, kun keksintö syntyi

Atomikerroskasvatuksen keksi ja patentoi tekniikan tohtori Tuomo Suntola vuonna 1974.
Vasemmalla: Heliumionimikroskooppikuva piin päälle siirretystä rakenteesta, jossa oli alun perin kolmen mikrometrin kokoisia reikiä polymeerikalvossa. Polymeerin päälle kasvatettiin ALD:llä 300 nanometrin paksuinen alumiinioksidikalvo. Lopuksi kuumassa uunissa poistettiin polymeeri ja vain alumiinioksidin 3D-rakenne jäi jäljelle. Kuvassa rakenne on tarkoituksella rikottu. Oikealla: Poikkileikkaus atomikerroskasvatuksella valmistetusta nanomittakaavan laminaattirakenteesta, jossa vuorotteleva

Nykyiset älylaitteet vaativat suomalaiskeksinnön – mutta silmällä sitä ei voi nähdä

Tiede

Veikko vastaa: Millainen kiire vedellä on mereen?

Tiede

Huh, mitä elämää! Synnyttäjä teki lapsen humalassa tai salaa saareen, lapset lähetettiin tehdastöihin

Vielä 1900-luvun alkukymmeniltä on paljon kertomuksia, että äiti saattoi synnyttää lapsen vaikkapa saareen, minkä jälkeen hän palasi kaikessa hiljaisuudessa takaisin raskaan työn raadantaan perheensä keskuuteen. Kuvan pirtti ei liity kertomuksiin.
Loppujen lopuksi suomalaiset ovat asuneet vasta varsin lyhyen aikaa valoisissa kodeissa, sillä osa kansasta asui vielä sata vuotta sitten savupirteissä. ”Lieneeköhän perua sille, että vielä isovanhempieni sukupolvi halusi pitää verhot tiukasti kiinni, ettei kukaan vain näe sisälle?” historian tutkija Ulla Koskinen pohtii.

Vaivaako kaamosväsymys? Savupirtissä ei surtu pimeyttä

Tiede

Vaivaako kaamosväsymys? Savupirtissä ei surtu pimeyttä

Loppujen lopuksi suomalaiset ovat asuneet vasta varsin lyhyen aikaa valoisissa kodeissa, sillä osa kansasta asui vielä sata vuotta sitten savupirteissä. ”Lieneeköhän perua sille, että vielä isovanhempieni sukupolvi halusi pitää verhot tiukasti kiinni, ettei kukaan vain näe sisälle?” historian tutkija Ulla Koskinen pohtii.
Vielä 1900-luvun alkukymmeniltä on paljon kertomuksia, että äiti saattoi synnyttää lapsen vaikkapa saareen, minkä jälkeen hän palasi kaikessa hiljaisuudessa takaisin raskaan työn raadantaan perheensä keskuuteen. Kuvan pirtti ei liity kertomuksiin.

Huh, mitä elämää! Synnyttäjä teki lapsen humalassa tai salaa saareen, lapset lähetettiin tehdastöihin

Tiede

Jos maa kohoaa Suomessa, missä se sitten vajoaa? Veikko vastaa

Tiede

Uranus näkyy tulevina öinä erityisen kirkkaasti

Uranus on muutaman viikon päästä täysin vastakkaisella suunnalla aurinkoa Maasta katsottuna.

Tiede

Jättimäisiä kraatereita löytyikin sadoittain – tutkijat odottavat kaasuräjähdysten jatkuvan Pohjoisella jäämerellä

Svalbardin ja Finnmarkin välisellä saaristoalueella tasaista merenpohjaa puhkovat jopa kilometrin läpimitaltaan olevat kraaterit.

Tiede

Näitkö pöllön? Voi olla, että sillä on liian vähän ruokaa

Lehtopöllön poikasia.

Tiede

Veikko vastaa: Syönkö myös siemenkodan?

Tiede

Viha voi olla naiselle katkeruutta, itsekriitiikkiä tai suojatunne – aggressiosta myös hyötyä

Tiede

Mitä merkitystä on ehdollisella vankeudella? Veikko vastaa

Tiede

Tutkijat löysivät mahdollisesti elinkelpoisen planeetan "Star Trek -tähden" ympäriltä

Taiteilijan näkemys löydetystä planeetasta.

Tiede

Lämpeneminen ei hyvästä – leuto talvi saattaakin olla juurten turma

Tutkittavat koivuntaimet olivat viime viikolla Timo Domischin (vas.), Tapani Revon, Jouni Kilpeläisen ja Tarja Lehdon syynättävänä. Puuntaimet voidaan kasvattaa kammioissaan neljän metrin korkuisiksi saakka.

Tiede

Kuinka kauas jättipalsami ampuu siemenensä? Veikko vastaa

Tiede

Veikko vastaa: Miksi tiira kiusaa kuikkaa?

Tiede

Tämän ajan mies on nyt karvaton

Karvan merkitys askarruttaa tutkijoita säännöllisesti. Parran kasvuun vaikuttaa testosteroni, joka aktivoi karvatupet kasvualueella tuottamaan erottuvia, pigmentoituneita karvoja.

Tiede

Näin Nasan luotain selviää Auringon kuumuudesta sulamatta

Parker Solar Probe on suunniteltu kestämään äärimmäisiä olosuhteita.

Tiede

Veikko vastaa: Hotkaiseeko Aurinko Maan?

Tiede

Tutkimus: Raskausdiabetes voi altistaa synnytyksen jälkeen masennusoireille

Sikiötä mahdollisesti vahingoittavan sairauden diagnoosi raskausaikana saattaa olla stressaava kokemus, joka voi altistaa masennusoireille.

Tiede

Milloin Suomen ja Ruotsin rannikot yhdistyvät? Veikko vastaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Näköislehti

Näköislehteen

Päivän lehti luettavissa verkossa klo 3-24.

Tilaa näköislehti