3 x tiedenainen – yksi oli koulukiusattu ja pian tohtori

Kolmevuotias pikkupoika ihmetteli, miksi tiedekerhossa ei ole yhtään tyttöä. Ilmiö on tuttu myös tiedemaailmasta, jossa naiset ovat vähemmistössä.

1. Fysiikan tohtori Anna Parikka

Anna Parikka tutkii tähtitiedettä Kölnin yliopistossa Saksassa. Hän tekee töitä muun muassa NASAn lentävässä tutkimuslaitoksessa SOFIA-observatoriossa ja tutkii tähtien syntyä ja sitä edistäviä olosuhteita.

– Tein väitöskirjan Ranskassa ja nyt teen väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Saksassa. NASAn tukikohdan portilla vartija kysyi, olenko sairaanhoitaja.

– Kollega sanoi, että Kölnissä on oikeastaan niin päin, että naisilla on helpompaa. 20 prosenttia instituutin tutkijoista on naisia, ja suurin osa heistä on väitöskirjan tekijöitä. Yleisellä tasolla naisten ei uskota olevan yhtä pätevä kun miesten.

Joudutko todistamaan pätevyyttäsi?

– Omassa tutkimuksessa ei niinkään, mutta observatoriotyössä tuntuu, että vasta kampanjan lopussa muut uskovat pätevyyteeni. Kun uusi alkaa, aloitan todistamisen taas alusta.

Nykyisin hän ei enää jaksa todistella.

– Hoidan työni ja yritän olla välittämättä muusta.

2. Fyysikko Merli Juustila

Merli Juustila tekee väitöskirjaa energialähteiden riskeistä Helsingin yliopiston ilmakehätieteen osastolla. Lisäksi hän on globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea Future Earth Suomen tiedesihteeri ja yksi Nörttitytöt-blogin päätoimittajista.

– Suomessa suurin este naisten tiedeuralle on isojen naisroolimallien puuttuminen. On vaikeaa nähdä itsensä matematiikan professorina, koska esikuvia on hyvin vähän. Moni pitää Ada Lovelacea ja Marie Curieta esikuvana, mutta he ovat historiallisia henkilöitä. Sama koskee tieteen popularisointia: kaikki tuntevat Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin, mutta naiset puuttuvat sieltäkin.

Vielä 1990-luvulla fysiikan laitoksella saattoi kuulla, että fyysikko ei voi käyttää kynsilakkaa.

– Viittaukset naiseuteen veivät uskottavuutta.

Apurahajärjestelmä on rakennettu huonosti naisten kannalta.

– Monen apurahan saajan odotetaan valmistuvan nopeasti ja väitöksen jälkeen lähtevän post doc-opintoihin ulkomaille. Mitä, jos haluaakin perustaa perheen? Apurahalla voi olla ehtoja, kuten että se pitää käyttää kolmessa vuodessa ja sitä voi lykätä enintään vuodella lasta kohden. Ei voi jäädä hoitovapaalle, jos aikoo pitää apurahansa, sanoo puolitoistavuotiaan lapsen äiti.

Hän huomasi sosiaalisen median äitiryhmissä, että ihmisillä on valtava tiedenälkä.

– Kotivanhemmat haluavat tietää tuttipullojen steriloinnista ja kestovaippojen pesusta. Sekin on tiedettä.

3. Agronomi, Eviran tutkija Johanna Muurinen

Johanna Muurinen haluaa selvittää, miten pelastamme itsemme yleistyvältä bakteerien antibioottiresistenssiltä, joka uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Koulukiusatun tytön lahjojen ei pitänyt riittää mihinkään.

– Menin yliopistoon vasta 28-vuotiaana. Olin lapsena todella koulukiusattu ja nuorena naisena itsetuntoni oli alhaalla. Lukiossa opettajat miettivät, saanko osallistua kirjoituksiin runsaiden poissaolojeni takia.

– Ammatinvalintapsykologin mukaan olen matemaattisesti lahjakas. Päädyin laboranttilinjalle ja sieltä töihin eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Minua kannustettiin opiskelemaan farmasiaa, mutta valitsin maa- ja metsätieteellisen.

– Eviran riskiarvioinnissa teen tilastollisia analyyseja ja nautin siitä. Monet miehet eivät ole ottaneet minua vakavasti. Yliopistossa asenne karisi, kun aloitin väitöskirjani.

Johanna Muurisen väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13. lokakuuta.

Tänään on YK:n tyttöjen päivä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Robottipoliisit kiinnostavat Suomessakin – "Se voitaisiin lähettää rakennukseen, jossa epäillään olevan vaarallisia henkilöitä"

Veikko vastaa: Miten käy Kekkoselta floppityyli?

Pitääkö lasten oppia esihistoriaa? – arkeologi ja luokanopettaja vastaavat

Kuinka paljon ihmiskunnan hengittäminen tuottaa hiilidioksidia? Veikko vastaa

Koiran ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä – "Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle", sanoo viiden koiran emäntä Minna

Veikko vastaa: Miksi alastulopaikat tasataan vanhoilla laudoilla?

Nauru tekee hyvää, mutta siihen liittyy myös vallankäyttöä – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista, ja on jopa ajateltu, etteivät naiset ole hauskoja"

Tyhjeneekö akku nopeammin kylmässä? Veikko vastaa

Syömällä voi pelastaa maailman, mutta väärin keitetty aamukahvi voi pilata yrityksen – hiilijalanjäljen laskeminen on ilmastoruoan vaikeus

Mihin suuntaan pyörremyrsky pyörii? Veikko vastaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.