Acatiimi: Tutkijat jättävät Suomen yliopistot

Professorien, tieteentekijöiden ja yliopisto-opettajien Acatiimi-lehti on huolestunut aivovuodosta. Erityisesti läntiset naapurimaat Ruotsi ja Norja vetävät suomalaistutkijoita.

– Länsinaapureiden hallitukset ovat tehneet päätöksiä tutkimusrahoituksen isoista lisäsatsauksista, Acatiimi kirjoittaa.

Professorit eivät ehdi tehdä perustyötään, tutkimusta.

– Lähdön taustalla on tuttu kaava. Leikkaukset ovat vieneet arjen kampuksilla niin ahtaalle, että professorin päivät täyttyvät kaikesta muusta kuin tutkimuksesta. Helsingin yliopiston kampuksilla on saatu totutella ensimmäisen suuren irtisanomisaallon jälkeiseen aikaan. Vuosikymmenien aikana rakennetut oppiaineet ovat monenlaisten järjestelyjen kohteena. Ei ihme, jos jossakin vaiheessa voi tulla pohdinnan aiheeksi lähtö ulkomaille.

Ruotsi ja Norja eivät leikkaa rahoitusta: päinvastoin.

– Ruotsissa hallitus tekee vuoden 2017 budjettiin 390 miljoonan kruunun korotuksen tutkimusrahoitukseen. Tarkoitus on nostaa taso reiluun 2,8 miljardiin vuonna 2020. Norjassa lisäykset tutkimukseen ja korkeakouluopetukseen merkitsevät ensi vuodelle 555 miljoonaa kruunua. Rahoitusta lisätään koulutuksen lähes kaikilla tasoilla. Norjassa lähdetään siitä, että tutkimusinvestoinnit ovat tausta yhteiskunnan vauraudelle.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 tutkijakoulutusasteen saavuttaneita lähti ulkomaille 274, viime vuonna jo 375.

Samaan aikaan maahanmuutto Suomeen on pudonnut: tutkijakoulutusasteen saavuttaneita tuli Suomeen 251 vuonna 2011, viime vuonna enää 156.

– Osaamisvaihtotase on selvästi miinuksella. Numeroiden valossa tohtoritutkinnon suorittaneiden muuttohalukkuus ulkomaille on viime vuosina kasvanut. Kaikilla korkeakoulututkinnon asteilla lähtijöitä on paljon enemmän kuin tulijoita, Acatiimi kirjoittaa.

Lähde: Acatiimi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Koronavirus on surmannut jo 700 000 henkeä, mutta ihmiskunnan historiasta löytyy pahempiakin tappajia – Musta surma tuhosi 1300-luvulla jopa puolet Euroopan väestöstä

Veikko vastaa: Onko 30 prosenttia lihaa sisältävä makkara terveellisempää kuin 90 prosenttia lihaa sisältävä?

Vielä 80-luvulla potilaalle saatettiin antaa Placebo-nimisestä purkista pilleri, joka auttoi nukahtamaan – "Nykyään lääketieteen etiikka ei enää sallisi sellaista"

Veikko vastaa: Mistä salaluukusta mato menee herneenpalkoon?

Veikko vastaa: Onko kaikkialla yhtä kauan valoisaa?

Ensin lama vei työpaikan, sitten syntyi lapsi, jolle luvattiin vain kahdeksan kuukautta elinaikaa – "Ilman sisua en olisi selvinnyt", Kaisa, 65, sanoo

Millaista sinun sisusi on? Sisupiirteiden tunnistaminen voi auttaa ehkäisemään työuupumusta

Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Vesikkelit ovat muuttaneet käsitystämme elimistön toiminnasta"

Vuotta 2020 on sanottu huonoimmaksi vuodeksi ikinä, mutta mikä on oikeasti historian kamalin vuosi? Veikko vastaa

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.