Ebola voisi olla länsimaissa tahallista bioterrorismia

Biologisten uhkien tunnistaminen ja torjuminen on suomalaisen Sotilaslääketieteen keskuksen tutkimuksessa keskeisessä roolissa. Keskus toimii Puolustusvoimien alaisuudessa. Asiasta kirjoittaa Kaakon Viestintä.

Biologisten aseiden käyttö on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa. Valtioiden täytyy kuitenkin varautua siihen, että niitä käytetään.

Myös esimerkiksi influenssapandemia luokitellaan biologiseksi uhkaksi.

– Influenssapandemiassa oikea kysymys ei ole se, tuleeko sellaista, vaan koska sellainen tulee seuraavan kerran. Niitä tulee säännöllisin väliajoin. Silloin se koskee koko maailmaa, myös Suomea ja Puolustusvoimia, taustoittaa tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja professori Simo Nikkari.

Taudinaiheuttajamikrobeita, kuten pernaruttoa ja jänisruttoa aiheuttavia bakteereita, ebolaa tai muita verenvuotokuumetta aiheuttavia viruksia, sanotaan biologisiksi uhka-agensseiksi niiden yhteiskuntaa vaarantavan vaikutuksen vuoksi.

Länsimaissa biologiset uhat ovat hyvin toisenlaisia kuin kehitysmaissa. Länsimaissa mikrobeihin liittyy tahallisen bioterrorismin uhka, kun taas kehitysmaissa kyse on kansanterveydellisistä ongelmista.

– Epidemiassa eivät kärsi pelkästään uhrit ja omaiset, vaan kehitysmaassa koko talous notkahtaa. Maahan ei tule investointeja, lapset eivät pääse kouluun eikä nuorilla miehillä ole töitä, mikä luo epävakautta, Nikkari sanoo.

Suomessa viranomaiset ovat kehittäneet yhteistyössä menetelmiä, joilla voidaan mahdollisimman nopeasti tunnistaa, mistä uhasta on kyse. Mitä nopeammin uhka-agenssi tunnistetaan, sitä nopeammin saadaan oikeat antibiootit ja rokotteet käyttöön.

– Ebola opetti, ettei kehitysmaissa ole diagnostisia valmiuksia. Jos joku sairastui ebola-alueella vakavaan kuumetautiin, esimerkiksi malariaan, hän saattoi päätyä ebolasairaalaan.

Lue lisää bioterrorismin uhasta keskiviikon Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.