Ebola voisi olla länsimaissa tahallista bioterrorismia

Biologisten uhkien tunnistaminen ja torjuminen on suomalaisen Sotilaslääketieteen keskuksen tutkimuksessa keskeisessä roolissa. Keskus toimii Puolustusvoimien alaisuudessa. Asiasta kirjoittaa Kaakon Viestintä.

Biologisten aseiden käyttö on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa. Valtioiden täytyy kuitenkin varautua siihen, että niitä käytetään.

Myös esimerkiksi influenssapandemia luokitellaan biologiseksi uhkaksi.

– Influenssapandemiassa oikea kysymys ei ole se, tuleeko sellaista, vaan koska sellainen tulee seuraavan kerran. Niitä tulee säännöllisin väliajoin. Silloin se koskee koko maailmaa, myös Suomea ja Puolustusvoimia, taustoittaa tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja professori Simo Nikkari.

Taudinaiheuttajamikrobeita, kuten pernaruttoa ja jänisruttoa aiheuttavia bakteereita, ebolaa tai muita verenvuotokuumetta aiheuttavia viruksia, sanotaan biologisiksi uhka-agensseiksi niiden yhteiskuntaa vaarantavan vaikutuksen vuoksi.

Länsimaissa biologiset uhat ovat hyvin toisenlaisia kuin kehitysmaissa. Länsimaissa mikrobeihin liittyy tahallisen bioterrorismin uhka, kun taas kehitysmaissa kyse on kansanterveydellisistä ongelmista.

– Epidemiassa eivät kärsi pelkästään uhrit ja omaiset, vaan kehitysmaassa koko talous notkahtaa. Maahan ei tule investointeja, lapset eivät pääse kouluun eikä nuorilla miehillä ole töitä, mikä luo epävakautta, Nikkari sanoo.

Suomessa viranomaiset ovat kehittäneet yhteistyössä menetelmiä, joilla voidaan mahdollisimman nopeasti tunnistaa, mistä uhasta on kyse. Mitä nopeammin uhka-agenssi tunnistetaan, sitä nopeammin saadaan oikeat antibiootit ja rokotteet käyttöön.

– Ebola opetti, ettei kehitysmaissa ole diagnostisia valmiuksia. Jos joku sairastui ebola-alueella vakavaan kuumetautiin, esimerkiksi malariaan, hän saattoi päätyä ebolasairaalaan.

Lue lisää bioterrorismin uhasta keskiviikon Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Muoti-ilmaisu "jonkin osalta" on antavinaan puhujan sanoille painoa – Kielitoimiston sanakirjan toimittaja kertoo, miksi sitä kannattaa välttää

Pikkuruisista selkärangattomista tuli sosiaalisen median lemmikkejä – avaruudessakin seikkailleiden karhukaisten söpö ulkomuoto ja uskomaton sitkeys kiehtovat

Veikko vastaa: Onko rabies hävinnyt Suomesta kokonaan?

Koronavirus on surmannut jo 700 000 henkeä, mutta ihmiskunnan historiasta löytyy pahempiakin tappajia – Musta surma tuhosi 1300-luvulla jopa puolet Euroopan väestöstä

Veikko vastaa: Onko 30 prosenttia lihaa sisältävä makkara terveellisempää kuin 90 prosenttia lihaa sisältävä?

Vielä 80-luvulla potilaalle saatettiin antaa Placebo-nimisestä purkista pilleri, joka auttoi nukahtamaan – "Nykyään lääketieteen etiikka ei enää sallisi sellaista"

Veikko vastaa: Mistä salaluukusta mato menee herneenpalkoon?

Veikko vastaa: Onko kaikkialla yhtä kauan valoisaa?

Ensin lama vei työpaikan, sitten syntyi lapsi, jolle luvattiin vain kahdeksan kuukautta elinaikaa – "Ilman sisua en olisi selvinnyt", Kaisa, 65, sanoo

Millaista sinun sisusi on? Sisupiirteiden tunnistaminen voi auttaa ehkäisemään työuupumusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.