Harhakäsitys tekoälystä kismittää tutkijaa: "Sellaiset puheet sopivat tilanteisiin, joissa istutaan iltaa viinilasi kädessä"

Tekoälytutkija Teemu Roosia ärsyttää hieman yleinen harhakäsitys: moni ajattelee virheellisesti, että tekoälyllä tarkoitetaan vain itsestään tietoisia, ihmistä älykkäämpiä robotteja, jotka voivat uhata ihmisiä.

– Somen filtterikuplat, valeuutiset ja vaalivilpit ovat tekoälyn todellisia uhkia, eivätkä mitkään tappajarobotit, Roos puhahtaa.

Kun vaikkapa Facebook jakaa käyttäjilleen räätälöityä sisältöä, samaan "kuplaan" on helppo syytää vääristeltyjä uutisia. Esimerkkejä näistä ovat Trump-propaganda ja Venäjä-trollaus.

– Ihmisiä voidaan näin manipuloida, ja se on pelottavaa, Roos sanoo.

Tehokkaimmin manipulointia voi ehkäistä kouluttamalla itseään.

Roos kertoo, ettei alan tutkimusyhteisössä puhuta vakavissaan itsestään tietoisesta tekoälystä.

– Sellaiset puheet sopivat tilanteisiin, joissa istutaan iltaa viinilasi kädessä.

Roosin mukaan tutkimusyhteisön vallitseva näkemys on, että ihmisten avuksi valjastettu "kapea tekoäly" on todellinen osa alan tutkimusta.

– Tekoäly on sellaisten asioiden automatisointia, joissa ihminen joutuu käyttämään aivonystyröitään. Haluaisin käyttää mieluummin sanaa tukiäly, koska se kuvaa asiaa paremmin: kyseessä on työkalu eikä korvaaja, joka vie ihmisiltä työpaikat.

Tyypillisiä työkalumaisia tekoälysovelluksia ovat tiskikone, itseohjautuva auto, sosiaalinen media sekä haku- ja suosittelujärjestelmät, kuten Google ja Netflix. Nämä nopeuttavat, järjestelmällistävät ja toteuttavat asioita, joita ihminen ei voisi tehdä.

Roos sanoo, että itsestään tietoinen tekoäly on vain scifispekulaatiota eikä sitä ole tutkittu alan tiedeyhteisössä. Hän huomauttaa, että ihmistä älykkäämpi tekoäly sisältää ajatusvirheen.

– Jos kone voittaa ihmisen šakissa, ajatellaan heti, että koneen on pakko olla älykkäämpi. Sama ihminen osaa kuitenkin käydä kaupassa ostoksilla, mutta kone ei.

Roos uskoo, että ihmisäly on niin monipuolinen kokonaisuus, ettei kone sitä päihitä – tulevaisuudessakaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Vesikkelit ovat muuttaneet käsitystämme elimistön toiminnasta"

Vuotta 2020 on sanottu huonoimmaksi vuodeksi ikinä, mutta mikä on oikeasti historian kamalin vuosi? Veikko vastaa

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

"Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla haudatuksi", Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen sanoo – myös kaatuneita suomalaisia löytyy yhä

Veikko vastaa: Mikä tekee grillilihasta vastustamatonta?

Olenko hyttysten kannalta viehättävämpi kuin naapurini? Veikko vastaa

Suomi lähetti ensimmäisen satelliittinsa vasta 2017, mutta nyt niitä on avaruudessa jo seitsemän – "On opittu rakentamaan myös Trabanteja, kun ennen tehtiin pääosin Porscheja"

Veikko vastaa: Toutaimia vai turtanoita?

Veikko vastaa: Miten tehdään Väinämöisen veneenjäljet?

Veikko vastaa: Minne käy tuulten ja lintujen tie?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.