Kumppani: Älä vain osta toiselle hajuvettä, josta itse pidät

Ihmisen ominaishajua säätelevät MHC-geenit määräävät sen, millaisesta hajuvedestä pidämme.

– Kumppanin valinnassa suosimme hajuaistin perusteella henkilöä, jolla on erilainen perimä, eli myös erilaiset MHC-geenit kuin meillä itsellämme. Hajuvesiostoksilla taas suosimme oman MHC-genomityypin mukaisia hajuja. Ja näin ollen ei pitäisi mennä ostamaan kumppanille hajuvettä, josta itse pitää, sillä se ei välttämättä ole samaa, minkä puoliso kokee hyvänhajuiseksi, paljastaa evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala.

– Hyvä puoli asiassa on se, että monet hajuvesistä ovat universaaleja, eikä yllätyksiä tule. 100 vuotta hajuvesien pääraaka-aineet ovat olleet samanlaisia, niitä on vain yhdistelty eri tavoin, Rantala lisää.

Hajututkijat puhuvat yksilöllisestä hajusormenjäljestä.

– Ihon hajumolekyylit reagoivat ihon mikrobien kanssa, ja osa ihon hajumolekyyleistä on myös ihon mikrobien tuottamaa. Näiden vuorovaikutusta esimerkiksi hajuvesien ja kosmetiikan kanssa on vaikea ennakoida. Siksi hajuvesi toisen iholla voi tuoksua todella ihanalta ja toisen ihmisen iholla aivan kamalalta, huomauttaa dosentti, haju- ja makututkija Mari Sandell.

Omaakaan tuoksua ei tulisi valita ensisuihkaisun perusteella, vaan sen tulisi antaa kehittyä. Ominaistuoksu ilmaantuu noin 10–15 minuutin kuluttua. Monet asiat, kuten ihon pH ja ruokavaliot vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tuoksu loppujen lopuksi iholla muodostuu. Siitä tulee tavallaan uniikki kantajansa iholla.

Hajuille herkkä voi kokea hajuvedet niin epämiellyttävinä, että ne voivat aiheuttaa jopa fyysisiä oireita kuten kipua.

– En ole nähnyt tutkimusta siitä, kuinka hajuvesi vaikuttaisi parinvalintaan, Rantala kertoo.

Ihmisen hajumuisti on erittäin hyvä.

– Tallennamme hetkiä ja tilanteita hajuelämyksien – positiivisten tai negatiivisten – avulla. Yksittäinen hajumolekyyli voi aktivoida meissä tilan, jossa näemme tarkkaan vuosikymmenien päähän. Positiiviset muistot tuntuvat turvallisilta, siksi niihin liittyvistä hajuista on helppo pitää, Sandell valottaa.

Tuoksut yhdistetään helposti myös ihmiseen.

– Jokaisella lienee ihmisiin liittyviä hajumuistoja. Lapsi muistaa ja tunnistaa esimerkiksi äidin tai isän hajun, Sandell tarkentaa.

Hajuvesien kehitys alkoi jo tuhansia vuosia sitten

4500 eaa: Vanhimmat kirjalliset merkinnät hajusteiden käytöstä löytyvät Kiinasta ajalta.

Muinaisessa Mesopotamiassa kansa uhrasi jumalilleen polttamalla uhrieläimiä. Polttamisen aikana hajusteilla pyrittiin peittämään palavan lihan haju. Nimitys parfyymi (per=kautta välityksellä, fumar=savu) tuleekin tästä rituaalista.

3500 eaa: Muinaisessa Egyptissä poltettiin suitsukkeita, sillä niiden uskottiin luovan yhteyden ihmisen ja jumalten välille. Arkeologit ovat löytäneet ”tuoksuhuoneen” Edfun temppelistä Egyptistä.

700 eaa: Hajuvesien valmistuksen uskotaan alkaneen antiikin Kreikassa. Kreetalaiset kokeilivat erilaisia uuttamistekniikoita.

41 eaa: Kleopatran kerrotaan vietelleen Marcus Antoniuksen tuoksuöljyjen avulla.

0–100-luku: Roomalaiset hullaantuivat hajuvesiin Kreikan ja Lähi-idän vaikutuksesta. Rooman virallisissa orgioissa keisari Nero suihkutteli vieraidensa päälle ruusuvettä ruokalajien välissä.

800–900-luku: Arabien keksimä tislaus mahdollisti nykyisen kaltaisten parfyymien valmistuksen.

1000-luku: Italialaiset nostivat hajuvesien valmistuksen seuraavalle tasolle. He kehittivät yhä parempia tapoja uuttaa tuoksua eri ainesosista. Nykyisen parfyymiteollisuuden katsotaan alkaneen noin vuonna 1190.

1370-luku: Ensimmäinen alkoholipohjainen hajuvesi kehitettiin Unkarin kuningatar Elisabethille. Se sisälsi muun muassa rosmariinia.

Parfymerian keskus siirtyi Italiasta Ranskaan, ja Ranskan Grassesta tuli hajuvesien ainesosien johtava viljelypaikka Euroopassa.

1600-luku: Ludvig XVI rakasti hajusteita ja määräsi valmistettavaksi uuden tuoksun joka viikonpäivälle.

1709: Italiasta kotoisin oleva Johann Maria Farina (1685–1766) perusti maailman ensimmäisen hajuvesitehtaan Farina-Hausin Kölniin. Ensimmäinen tuote oli Eau de Cologne, jota Napoleon Bonapartekin (1769–1821) käytti.

1700-luku: Ranskan suuren vallankumouksen aikaan Napoleon säilyi parfymöörien tuhlailevana asiakkaana, vaikka pitikin vaimostaan enemmän luonnollisen tuoksuisena.

1800-luku: Viktoriaanisena aikana herkät soolokukkaistuoksut kuuluivat kunniallisen naisen tuoksuihin. Myskit ja muut eläinperäiset tuoksut kuuluivat puolestaan huonomaineisille ja prostituoiduille naisille. Hajuvesiteollisuus teki suuria teknisiä läpimurtoja ja synteettisiä tuoksuja alettiin valmistaa.

1800-luvun lopussa lanseerattiin ensimmäisiä hajuvesiä, joissa yhdistettiin synteettisiä ja luonnollisia tuoksuja.

1900-luvun alku: Muotisuunnittelija Paul Poiret loi ensimmäisen designer-hajuveden. 1900-luvun alkupuolella Eurooppaan syntyi monta tunnettua parfyymitaloa, kuuluisimpina Chanel, Coty ja Guerlain.

1921: Yksi kuuluisimmista hajuvesistä, Chanel no. 5, syntyi vahingossa, kun parfymööri Ernest Beaux tai hänen assistenttinsa kompastui ja kaatoi tekeillä olleeseen hajuveteen kymmenkertaisen määrän aldehydiä.

1940-luvun loppu: Christian Diorin tuoksuja alkoi ilmestyä naisten pukeutumispöydille ympäri maailmaa.

1970-luku: Hajuvesimainonta hyödynsi naisasialiikettä.

1980-luku: Runsastuoksuisten parfyymien aika.

1990-luku: Muotiin tulivat kevyet tuoksut.

2000-luku: Yleisö heräsi ajattelemaan, että tuoksujen luominen on taidetta siinä missä musiikki tai valokuvaus. Hajuvesien tarkoitus on tarjota hiveleviä aistikokemuksia.

Lähteet: Fairley ja McKay, 2015: Parfyymien salat – Historia, valmistusmenetelmät ja 100 tärkeintä tuoksua; Susanna Lehtonen, opinnäytetyö 2010: Pääkaupunkiseudulla asuvien naisten tuoksutottumuksia; Ackerman, 1991: Tuoksujen historia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Haluatko jatkoillekin? Mieti tarkkaan, mitä syöt treffeillä

Miehen haju on naisen ensimmäinen parinvalintakriteeri – mutta e-pillerit sotkevat kaiken

Uusimmat

Tiede

Veikko vastaa: Mikä pamahti veneen penkin alla?

Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala haluaisi masennuksen hoidon keskittyvän syihin, ei oireisiin – "Lääkehoidon sijaan olisi huomattavasti tehokkaampaa palkata ja kouluttaa esimerkiksi personal trainereita"

Aineenopettaja Minna, 26, masentui opintojen aikana – "Oloni alkoi parantua hyvin pian sen jälkeen, kun aloin lisätä liikuntaa arkeeni"

Millaiset kasvihuonepäästöt lemmikeistä aiheutuvat? Veikko vastaa

Tutkijat paljastavat pophittien salaisuuden: Tästä syystä kappaleista tulee supersuosittuja

Tutkimus kehottaa varautuneita ja hiljaisia käyttäytymään ulospäinsuuntautuneesti, koska se tekee onnelliseksi – Introvertti tyrmää tuloksen: "Miksi pitäisi teeskennellä?"

Vähentääkö mieshormoni empatiakykyä? Tuore tutkimus kyseenalaistaa tunnetun teorian

Veikko vastaa: Miksi brittiparlamentti pomppii pystyyn?

Kieliniekat ovat työelämän menestyjiä tulevaisuudessa – Näin kieliä käytetään äärimmäisen kansainvälisessä siivousfirmassa

Suomalaiset menettävät bisnesmahdollisuuksia puhumattomuuden takia – "Monet pelkäävät, että sanovat jotain tyhmää, ja ovat mieluummin hiljaa"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.