Lain mukaan alle seitsenpäiväinen porsas voidaan kastroida ilman kivunlievitystä – "Onko tämä todella tarpeellista kärsimystä?" kysyy tutkijatohtori Visa Kurki

Millaista on syntyä eläimeksi Suomeen 2020-luvulla?

– Se on tuurista kiinni. Luulen, että lemmikeillä on Suomessa kohtalaisen hyvät oltavat, sanoo oikeustieteen tutkija ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Visa Kurki Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Kurki, 32, on pari vuotta sitten perustetun Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on saada Suomen perustuslakiin kirjaus eläinten juridisista oikeuksista ja parantaa muutoin eläinten asemaa.

Kurjen mukaan suurin ongelma eläinsuojelulaissa piilee sen rakenteissa.

– Eläimiä pitää suojella siksi, että eläimellä on itseisarvo. Itseisarvosta ei tosin ole vielä mainintaa laissa, saati sitten perustuslaissa, Kurki sanoo.

Hän muistuttaa, että eläimet ovat tuntevia yksilöitä, ja niiden perusoikeuksia on kunnioitettava siinä missä ihmistenkin. Nyt eläinten oikeudet on kirjattu tavalliseen eläinsuojelulakiin, eikä se Kurjen mukaan riitä.

Hän saa pian kertoa, miksi ei.

Suloisen kissan- tai koiranpennun eläinoikeudet toteutuvat yleensä hyvin. Omistaja ymmärtää, että lemmikki on tunteva olento ja kohtelee sitä kuin perheenjäsentä. On kuitenkin olemassa muita, ruoaksi kasvatettavia eläimiä, jotka niin ikään ovat riippuvaisia ihmisen huolenpidosta.

Esimerkiksi kanalaan syntyvän kukonpojan kohtalo on karu. Sillä ei ole virkaa, joten se menee suoraan silppuriin. Sikaloissa porsimishäkki voi olla niin kapea, ettei emakko pääse kääntymään siellä. Laki kieltää myös kärsimystä aiheuttavan eläinjalostuksen, mutta kyseinen pykälä on Kurjen mukaan pitkälti kuollut kirjain.

Nykyinen eläinsuojelulaki mahdollistaa siis edelleen eläinten kärsimyksen ilman mainittavaa rangaistusta.

– Lakia ei oteta tosissaan. Jos oikeudet kirjattaisiin perustuslakiin, ne saisivat enemmän painoarvoa, hän tähdentää.

Kanalaan syntyvän kukonpojan kohtalona on silppuri, sillä sitä ei tarvita munantuotannossa. Kuva: AOP/Alamy

Tällä hetkellä muiden kuin ihmisten tuntevuutta ja oikeuksia ei ole huomioitu Suomen perustuslaissa.

Paljon paremmin asiat eivät ole muuallakaan maailmassa. Kurjen mukaan Sveitsissä on tosin kirjattu perustuslakiin eläinten arvokkuus.

– Myös sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta, joka on tavallaan EU:n perustuslaki, tunnustetaan eläinten asema tuntevina olentoina.

Varsinaisista eläinten oikeuksista kummassakaan tapauksessa ei kuitenkaan puhuta.

Suomessa uutta lakia eläinten hyvinvoinnista on "väsätty jo vuosia", kuten Kurki sanoo. Hän ei odota sen tuovan suuria muutoksia nykytilanteeseen. Eniten kitkaa ovat aiheuttaneet eläinten oloja parantavat lakiehdotukset, jotka tietäisivät lisäkustannuksia ruuan tuottajille.

– Viime hallituskaudella näytti siltä, että asiat etenevät, mutta sitten laki jäi soten jalkoihin.

Kurki on tehnyt väitöskirjansa oikeussubjektin käsitteestä. Vain oikeussubjektilla voi olla oikeuksia, eikä eläintä ole perinteisesti laskettu sellaiseksi. Sen sijaan eläin rinnastetaan oikeustieteellisesti esineeseen.

– Avioero-oikeudenkäynnissä eläin jaetaan kuin muukin omaisuus sen sijaan, että esimerkiksi katsottaisiin, kumpi pystyy paremmin pitämään siitä huolta, Kurki sanoo.

Tutkija muistuttaa, että eläimellä on jo nykyisen eläinsuojelulain mukaan oikeus tulla kohdelluksi hyvin ja oikeus olla kokematta tarpeetonta kärsimystä.

Hyvin monenlainen kärsimys on kuitenkin katsottu ”tarpeelliseksi”.

– Laissa mainitaan erikseen, että esimerkiksi enintään seitsemän päivän ikäinen porsas voidaan kastroida ilman kivunlievitystä. Onko tämä todella tarpeellista kärsimystä?

Kastrointi tehdään, jotta porsaaseen ei jäisi karjun hajua ja makua. Myös poroja kastroidaan ilman, että ne saavat kivunlievitystä.

Kurki ei kuitenkaan ole vaatimassa eläimille ihmisoikeuksia vaan eläinoikeuksia.

– Eivät eläimet edes tarvitse samanlaisia oikeuksia kuin ihmiset. Niillä on omanlaiset tarpeensa.

Kurjesta on kiinnostava nähdä, miten koronapandemia vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin ja sitä kautta eläinten oloihin.

Korona on zoonoosi eli eläimestä ihmiseen siirtynyt infektiotauti. Sellaisista on lukuisia muitakin esimerkkejä, muun muassa Creutzfeldt-Jakobin tauti eli kansankielellä hullun lehmän tauti sekä vuosituhannen alussa jyllännyt sars.

Zoonoosien riski kasvaa, mitä tiiviimmin tuotantoeläimet on pakattu karsinoihinsa, mitä huonommat olosuhteet niillä on ja mitä samankaltaisempi niiden geeniperimä on.

– Olen miettinyt, herätteleekö tämä ihmisiä siirtymään enemmän kasviperäisiin tuotteisiin.

Visa Kurki luki uskoo, että empatia eläimiä kohtaan kasvaa, kun niiden kanssa on tekemisissä. Kuva: Veikko Somerpuro

Katso maailmaa eläimen näkökulmasta

Kun Visa Kurki lukiovuosinaan tarttui Peter Singerin kirjaan Oikeutta eläimille: Eläinten vapautuksen filosofia, ei enää ollut paluuta entiseen.

Kurki oli jo ennen teokseen tarttumista ollut kasvissyöjä, mutta nyt hän siivosi lautaseltaan loputkin eläinperäiset syötävät.

Ei siis ihme, että Kurki nuorena juridiikan opiskelijana suuntasi mielenkiintonsa eläinoikeuteen. Nyt hän on oikeustieteen tutkija, jonka erityisalana on oikeusteoria ja -filosofia.

Moneen kertaan palkitun väitöskirjansa hän teki Cambridgen yliopistoon oikeussubjektin käsitteestä.

Kurki toivoo, että ihmiset alkaisivat nähdä maailman myös eläimen näkökulmasta. Hän uskoo empatian eläimiä kohtaan kehittyvän, jos on paljon niiden kanssa tekemisissä.

– Silloin eläinten kokemusmaailman hahmottaa parhaiten. Olen ymmärtänyt, että empatiaa voi myös opetella.

Hänellä itsellään ei ole tällä hetkellä lemmikkiä kotonaan. Lapsuuden perheessä oli koira, ja myöhemmin hänellä on ollut kaksi adoptoitua kissaa.

Eläinoikeus on Kurjen mukaan yhä useampaa opiskelijaa kiinnostava ala. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on järjestetty eläinoikeuskursseja, jotka ovat kiinnostaneet jopa pariasataa osallistujaa.

– Se on paljon, Kurki sanoo.

Suomessa on hänen mukaansa laskutavasta riippuen valmistunut neljä eläinoikeutta käsittelevää väitöstutkimusta, ja viides on loppusuoralla.

– Myös useita pro gradu -tutkielmia eläinoikeudesta on valmistumassa, niiden ohjaajana toimiva Kurki kertoo.

Hänellä itsellään on meneillään hanke, jonka nimi on Animals under a Welfarist Regime: Theory and General Principles of Animal Law. Sille on myönnetty kolmevuotinen tutkimusmääräraha vuosiksi 2020–2022.

Hankkeessa tarkastellaan eläinsuojelulainsäädännön nykytilaa ja pyritään ymmärtämään esimerkiksi tarpeettoman kärsimyksen käsitettä.

Hän

Visa Kurki

Syntynyt Turussa vuonna 1988.

Naimisissa, asuu Helsingissä.

Filosofian tohtori Cambridgen yliopistosta 2017. Väitöskirja käsitteli oikeussubjektin käsitettä.

Väitöskirja sai Cambridgen yliopistossa muun muassa oikeustieteellisen tiedekunnan arvostetun Yorke Prize -palkinnon.

Oxford University Press julkaisi väitöskirjan pohjalta muokatun kirjan A Theory of Legal Personhood loppuvuodesta 2019.

Oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta 2012.

Oikeusnotaari Åbo Akademista 2011.

Saanut lukuisia palkintoja tutkimuksistaan.

Julkaissut Haluatko juristiksi? -kirjan 2019.

Global Journal of Animal Law -lehden päätoimittaja vuosina 2016–2018.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

"Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla haudatuksi", Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen sanoo – myös kaatuneita suomalaisia löytyy yhä

Veikko vastaa: Mikä tekee grillilihasta vastustamatonta?

Olenko hyttysten kannalta viehättävämpi kuin naapurini? Veikko vastaa

Suomi lähetti ensimmäisen satelliittinsa vasta 2017, mutta nyt niitä on avaruudessa jo seitsemän – "On opittu rakentamaan myös Trabanteja, kun ennen tehtiin pääosin Porscheja"

Veikko vastaa: Toutaimia vai turtanoita?

Veikko vastaa: Miten tehdään Väinämöisen veneenjäljet?

Veikko vastaa: Minne käy tuulten ja lintujen tie?

Säännöllinen kuntoilu vetreyttää ikääntyneiden aivoja

Tutkijatohtori on myös performanssitaiteilija – Rebekah Rousi, 42, on pitänyt 27 tunnin luentomaratoneja elinikäisestä oppimisesta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.