Milloin Suomen ja Ruotsin rannikot yhdistyvät? Veikko vastaa

Heipä hei, lukijat rakkaat!

Palataan hetkeksi ajassa taaksepäin viime viikkoon. Kerroin tuolloin, että Maapallo kiertää Aurinkoa 107 000 kilometrin tuntinopeudella. Nimimerkki Ruutulippua etsiessä hämmästelee suurta lukemaa.

– Kuinka on mahdollista, ettei Maapallo kärvenny moisessa kyydissä? kysyy hän.

No tietenkin ihan siitä syystä, että planeettamme taittaa matkaansa avaruuden tyhjiössä, jossa ilma ei ole vastustamassa menoa. Näin ollen ei synny kitkaa, joka kärventäisi poloista palloamme.

Palataanpa sitten takaisin maan pinnalle. Ja osittain myös merenpinnalle.

– Tunnettu tosiasia on, että Pohjanmaan rannikko nousee noin yhden sentin vuodessa, ja keskusteluissahan on myös, että aikanaan Merenkurkku kuroutuu umpeen, jolloin jalkaisin pääsemme ilman autolauttaa kulkemaan Vaasasta Uumajaan. Mutta miten kauan tähän kaikkeen siis menee? kysyy nimimerkki Sepponen.

Kysyjä viittaa ilmiöön, joka tunnetaan maankohoamisena.

Viimeisellä jääkaudella, noin 20 000 vuotta sitten, paikoin jopa 3 000 metrin paksuinen mannerjää painoi Itämeren aluetta jättiläismäiselle lommolle. Enimmillään maankuori painui 800 metriä alaspäin. Kun jää alkoi sulaa, maankuoren lommo alkoi oieta ja maa kohota. Kohoaminen oli alkuun nopeaa, mutta hidastui vähitellen.

Perämerellä maa kohoaa edelleen 8–9 milliä vuodessa, Merenkurkussa 7–8 milliä vuodessa ja Suomenlahdella 1–3 millin vuositahdilla.

Maankohoaminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi Merenkurkun saariston pinta-ala kasvaa yhdellä neliökilometrillä vuosittain. Saaret laajenevat ja uusia saaria kirjaimellisesti kohoaa merestä.

Tämä taas synnyttää mielenkiintoisen tilanteen, sillä niillä seuduin Suomen ja Ruotsin uloimpien saarten välillä on etäisyyttä vain noin 25 kilometriä. Merenkurkun kohdalla meri on varsin matala: Pohjanlahteen muodostuvalla kynnyksellä Suomen ja Ruotsin välillä vettä on syvimmilläänkin vain noin 25 metriä.

Vuosien saatossa Suomen ja Ruotsin välille todella syntyy maasilta, jolloin Vaasasta Uumajaan voi hilpaista kuivin jaloin. Aikaa tähän menee kuitenkin vielä 2000–4000 vuotta. Aikahaarukka on suuri, sillä ilmastonmuutoksesta aiheutuva merenpinnan nousu tekee ennustamisesta hankalaa.

Lopuksi: tiesittehän, että maasillan kuroutuessa umpeen Suomen ja Ruotsin välillä, Perämerestä muodostuu samalla valtaisa järvi?

Voit lähettää palautetta ja kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat/toimitus, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi .

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

"Myös luonto voidaan kokea stressin lähteenä" – osa ihmisistä virkistyy paremmin keskustan ostoskadulla kuin keskellä ei mitään

Kun keksii itse valeuutisia, oppii tunnistamaan niitä, paljastaa tuore tutkimus – Pelin voittaa se, joka ei levitä liian ilmeistä potaskaa

Vanhusten kaatumisriskiä pitäisi voida arvioida muuallakin kuin vastaanotolla – mobiili- ja anturiteknologia voi tarjota siihen mahdollisuuden

Perusterveellä aikuisella on keskimäärin 2–4 flunssaa vuosittain – miksi joillakuilla on enemmän, toisilla taas ei yhtään?

Veikko vastaa: Saako akkujen paino painaa mieltä?

"Rakastan toisen miehen vaimoa niin, että vuoret sortuvat" – Riimukirjoitukset paljastavat tunteita, tunnustuksia ja intiimejä yksityiskohtia

Ruokahävikistä puhuttiin jo sata vuotta sitten – aiemmin tähteet annettiin huonompiosaisille, nykyisin niistä tehdään trendiherkkuja

"Vasta kun joutuu itse pohtimaan, oppii asioita" – Ruotsalaistutkijan mielestä lukion matematiikan oppikirjat eivät kehitä ongelmanratkaisukykyä

Leena ja Juha Hannus menettivät aikuisen, urheilullisen poikansa yllättäen – "Olin niin raivoissani, että hakkasin nyrkillä seinää"

Veikko vastaa: Kuumentaako ilmanvastus lentokoneen?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.