Näin kuusille ja männyille käy tulevaisuudessa

Hamassa tulevaisuudessa emme enää kävele Etelä- ja Keski-Suomessa kuusimetsissä vaan pyökkien alla, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Tätä mielikuvaa tarjotaan usein ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin. Viihtyisikö pyökki tosiaan Suomessa? Entä millaisissa metsissä jälkeläisemme marjastavat, ennen kuin kuusi on väistynyt ja pyökki kenties vallannut alaa?

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksittäisiin lajeihin on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Lisäksi tulevaisuutta tutkittaessa haarukoidaan aina ennen kokematonta mallien avulla ja epävarmuustekijöiden keskellä. Lämpenevien talvien vaikutusta puihin tutkinut professori Heikki Hänninen ja metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck suostuvat kuitenkin kuvittelemaan.

Selkeitä välivaiheita ei voi erottaa, koska metsien lajistomuutokset ovat hitaita, Bäck sanoo.

– Esimerkiksi kuusi on meillä melko uusi tulokas. Se levisi Suomeen viimeisen jääkauden jälkeen muutama vuosituhat sitten. Luonnossa ei ole pysyvää tilannetta, vaan lajien migraatiota tapahtuu koko ajan.

Muutos on hidasta, koska puut ovat pitkäikäisiä: talousmetsien vanhimmat ovat 80–100-vuotiaita, vanhojen metsien jopa 300–400-vuotiaita.

– Ne itivät hyvin toisenlaisissa oloissa ja kuitenkin kasvavat edelleen ja voivat melko hyvin. Ihminen on toki nopeuttanut ilmaston- ja olosuhteiden muutosta viime vuosikymmeninä.

Bäck ei usko, että metsät muuttuisivat havaittavasti vielä yhden ihmissukupolven aikana, vaan siihen tarvitaan useampi vuosisata. Hänninen puolestaan viittaa mallintamistutkimuksiin, joiden mukaan uusia puulajeja ilmaantuu Suomen metsiin jo tämän vuosisadan aikana.

Kuusi- ja mäntykasvustojen ennustetaan joka tapauksessa ajan mittaan hiipuvan Etelä- ja Keski-Suomessa ja vahvistuvan pohjoisemmassa. Vastaavasti lehtipuiden osuus kasvaa. Koivun uskotaan valtaavan metsämaat Oulun korkeudelle saakka vuoteen 2100 mennessä. Koivun osuus puista olisi Oulun tienoillakin laajoilla alueilla vähintään 60 prosenttia ja laajalti yli 80 prosenttia.

Ennuste havupuiden ”vetäytymisestä” pohjoiseen perustuu siihen, etteivät ne ilmaston lämmetessä saa rauhallista lepokautta etelässä.

– Jos talvella on pitkään lämmintä jopa lähellä kymmentä astetta, puiden voimavarat kuluvat, kun niitä pitäisi säästää keväällä alkavaan kasvuun. Erityisesti aina vihannille havupuille tämä talven kiihtynyt hengitys voi aiheuttaa kasvutappioita, Bäck sanoo.

Jos puu vielä ehtii herätä lämpimän jakson aikana kasvuun, sitä seuraava pakkanen vahingoittaa puuta ja altistaa tuholaisille ja taudeille. Hännisen mukaan tätä vastaavia puustotuhoja on nähty eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa.

Lue lisää aiheesta keskiviikon Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.