Suomalaisten kulutus hankaloittaa elämää vesipula-alueilla – Uusien farkkujen vesijalanjälki on noin 10 000 litraa vettä eli kolmen kuukauden suihkujen verran

Ompelija ja kierrätysmuodin ammattilainen Outi Pyy törmäsi vesijalanjälkeen kymmenisen vuotta sitten.

Pyy tiesi työnsä kautta, että esimerkiksi tekstiilien värjäämiseen ja tekstiilikuitujen kasvattamiseen kuluu paljon vettä. Silti tekstiiliteollisuuden todelliset vesimäärät olivat yllätys.

Pyy oli ostanut vaatteensa ennenkin pääosin kierrätettynä, mutta herätyksen saatuaan hän tajusi, ettei paluuta uuden tavaran kuluttajaksi enää ole.

– Sen aika oli ohi, koska ymmärsin oman kuluttamiseni ympäristövaikutukset niin selvästi.

Kuva: Juha Rika

Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, miten paljon vettä on kulutettu erilaisten tuotteiden valmistukseen. Mukana ovat viljely, tuotteiden valmistus ja teollisuuden prosessit. Vesijalanjäljellä voidaan myös kuvata vedenkäytön aiheuttamia vaikutuksia. Suuri osa tuotteiden vesijalanjäljestä ulottuu kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Suomalaisten tietotaso asiasta voisi olla vahvempi. Harva tietää, että tuotteen vesijalanjäljestä lähes puolet jää ulkomaille, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoo.

Esimerkiksi uusien farkkujen vesijalanjälki on noin 10 000 litraa vettä. Se vastaa kolmen kuukauden suihkuja tai 17 vuoden juomavesiä. Pyy kehottaa miettimään kulutustaan konkreettisten esimerkkien kautta.

– Jos ostaa kymmenen vuoden aikana kymmenet farkut, on vesimäärä massiivinen. Jos samassa ajassa ostaisi yhdet tai kahdet laadukkaat farkut ja pitäisi niistä huolta esimerkiksi korjaamalla niitä, vesimäärä vähentyisi huomattavasti, hän toteaa.

Kuva: Juha Rika

Kyse ei ole pelkästään vesilitroista vaan myös vesivaroista. Suomessa olemme tottuneet siihen, että vettä riittää. Kaikkialla näin ei ole, vaan noin puolet maapallon väestöstä kärsii veden niukkuudesta.

– Monissa paikoissa niukkuuden lisäksi vesivarojen huonosta hallinnasta voi koitua ikäviä olosuhteita paikallisille ihmisille, Nikula sanoo.

Ikävillä olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi suoranaista vesipulaa tai veden epäoikeudenmukaista jakautumista.

Suomessa vesijalanjälki ei ole vielä saanut suurta huomiota, vaan se on jäänyt hiilijalanjäljen varjoon.

– Yhtenä syynä on se, että Suomessa on varsin toimiva vesialan hallinto ja toimivat lupaprosessit, vesipolitiikan asiantuntija, tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta kertoo.

Kuva: Juha Rika

Ruuantuotanto kuluttaa valtavasti vettä. Maataloustuotteiden osuus suomalaisten kulutuksen aiheuttamasta vesijalanjäljestä on yli 80 prosenttia. Suurin syöppö on lihan kulutus ja tuotanto.

Outi Pyy pyrkii syömään mahdollisimman kasvispainotteista paikallista ja lähellä tuotettua ruokaa.

– Tarkkailen jatkuvasti syömäni lihan määrää. Avokadoja en ole ostanut vuosiin, ja harkitsen tarkkaan, kuinka paljon käytän riisiä.

Pyyn ruokailutottumukset ovat esimerkillisiä vesivastuullisuuden kannalta. Vaikka liha olisi kotimaista, eläintuotannossa käytettyjä rehuja tuodaan myös ulkomailta. Lisäksi eläintuotannolla on iso rooli kotimaan vesistöjen rehevöittäjänä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Usvan mukaan hyvänä nyrkkisääntönä on kasvispainotteinen ruokavalio.

– Vesivarojen kannalta hyviä ratkaisuja ovat vesiniukoilta alueilta tuotujen hedelmien välttäminen, lähialueiden kasvisten suosiminen sekä suomalaisen järvikalan syöminen.

Kuva: Juha Rika

Länsimaalaisille kulutuksen vähentäminen voi olla vaikeaa.

– Elämäntapojen uudistaminen on valtavan suuri haaste, Jussi Nikula myöntää.

Suvi Sojamo toivoo, etteivät ihmiset kuitenkaan lamaantuisi. Hän ohjeistaa ihmisiä tunnistamaan merkittävimmät vaikutuksensa ja muuttamaan niitä aiempaa kestävämmiksi.

– Kaikilla meillä on väliä. Jokainen voi löytää elämäntavat, joiden kanssa voi elää hyvällä omallatunnolla, Suvi Sojamo toteaa.

Outi Pyy on pohtinut, miksi kenenkään pitäisi tehdä kestämätöntä valintaa.

– Olen tullut siihen tulokseen, että minulla ei ole oikeutta tehdä huonoa valintaa, sillä meillä on velvollisuus ja mahdollisuus toimia.

Kaikki yritykset ovat jollain tapaa riippuvaisia vedestä. Suomessa tilanne on veden määrän suhteen hyvä, mutta monet vesistöt kärsivät rehevöitymisestä ja vesiluonnon tila on yleisesti heikentynyt.

Useat suomalaisyritykset toimivat myös alueilla, joissa veteen liittyy haasteita ja ongelmia.

Suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja Maailman luonnonsäätiö WWF Suomen perustama vapaaehtoinen vesivastuusitoumus haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit toiminnassaan.

Tavoitteena on saada suomalaiset yritykset maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä.

Suvi Sojamon mukaan vesivastuusitoumuksen kehittäjillä on voimakas halu siihen, että Suomea brändätään kansainvälisesti vesivarojen mallimaana.

Päämääränä on kaikkien sektoreiden kestävän vedenkäytön ja sen hallinnan edistäminen.

Kuva: Juha Rika

Tavoite kuulostaa vielä kovalta. Sitoumuksen ovat tähän mennessä tehneet viisi kansainvälisesti toimivaa yritystä ja kaksi toimialaliittoa.

– Kiinnostus on ollut laajaa, mutta yritysten ympäristö- ja vastuullisuuspuolen rajalliset resurssit on kohdennettu vielä toistaiseksi ilmastonmuutostyöhön. Vesi pitäisi kuitenkin nähdä osana kokonaisuutta, Sojamo sanoo.

Kirsi Usvan mukaan yritysmaailmassa on nyt otettu ensimmäinen askel.

– Jotakin pitäisi tapahtua toki monella muullakin sektorilla. Julkiset hankinnat voivat toimia edelläkävijänä.

Kuluttaja voi vaatia yrityksiltä vesivastuullisuutta avaamalla suunsa. Jussi Nikulan mukaan kuluttajan roolia ei kannata aliarvioida.

– Kaupassa voi kysyä tai kauppaan voi lähettää palautetta, että miten teillä on hoidettu tämä vesiriskiasia ja oletteko kirjoittaneet vesivastuusopimuksen. Yhteydenotoilla on vaikutusta.

Tiedostava kuluttaja voi myös itse etsiä tietoa tuotteista ja valita niitä sen perusteella.

– Kannattaa tutustua tuotteisiin, joita käyttää. Mutta mielelläänhän meistä jokainen kävisi kaupassa, jossa asiasta olisi huolehdittu valmiiksi, Nikula toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Veikko vastaa: Miten käy Kekkoselta floppityyli?

Pitääkö lasten oppia esihistoriaa? – arkeologi ja luokanopettaja vastaavat

Kuinka paljon ihmiskunnan hengittäminen tuottaa hiilidioksidia? Veikko vastaa

Koiran ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä – "Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle", sanoo viiden koiran emäntä Minna

Veikko vastaa: Miksi alastulopaikat tasataan vanhoilla laudoilla?

Nauru tekee hyvää, mutta siihen liittyy myös vallankäyttöä – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista, ja on jopa ajateltu, etteivät naiset ole hauskoja"

Tyhjeneekö akku nopeammin kylmässä? Veikko vastaa

Syömällä voi pelastaa maailman, mutta väärin keitetty aamukahvi voi pilata yrityksen – hiilijalanjäljen laskeminen on ilmastoruoan vaikeus

Mihin suuntaan pyörremyrsky pyörii? Veikko vastaa

Työnantaja, näin pienellä teolla voit auttaa työntekijöitäsi jaksamaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.