Veikko vastaa: Kannattaako hyttysparvessa haista vai huitoa?

Heippasta hei, hyvät lukijat.

Jokunen viikko sitten selvittelimme hyönteisten pistojen ja puremien ja niiden raapimisen auvoisaa suhdetta. Jatketaan aiheesta, vaikka hyttyskausi onneksi alkaakin olla pian ohi.

Elli nimittäin ilmoittaa, että häntä eivät hyttyset pistä lainkaan. Mutta miksi? Johtuuko se hyttyselle epämieluisasta hajusta vai mistä, Elli tiedustelee.

Ehkäpä hyvinkin. Tutkimusten mukaan eri ihmisten iholla on erilainen tuoksusikermä, ihan geneettisesti, ja toisten tuoksut houkuttelevat hyttysiä enemmän kuin toisten.

Brittiläisen Rothamsted Research -tutkimuslaitoksen kymmenkunta vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan jotkut ihmiset myös erittävät ainetta, joka peittää näitä houkuttelevampia tuoksuja.

Mutta esimerkiksi veren tai parfyymien perässä hyttyset eivät hyökkää, vaikka niin usein ajatellaan.

Ne etsivät kohteensa lähinnä lämmön, hiilidioksidin ja näköhavaintojen perusteella. Kannattaa siis olla kylmä, hengittämätön ja taustasta erottumaton, mieluiten hyvin vaalea!

Vanhan hyttyssuihkemainoksen lapinäijä oli myös pitkälti oikeassa, kun kehotti etelän miestä olemaan huitomatta. Liike, kuten hyttysten hätistely, tuottaa lämpöä, kiihdyttää hengitystä ja hiilidioksidin eritystä ja herättää hyttysten huomiota.

Joskus hyttysenpistot eivät ole ihan harmittomia eikä niistä selvitä pelkällä kutinalla. Metsän mies kertoo saaneensa hyttysen pistosta pogostan taudin.

– On melko viheliäinen tauti, jonka saa pienemmällä todennäköisyydellä kuin Siilinjärven veikkausvoiton. On kuin reuma potenssiin kymmenen. Veistäpä siitä jotain kepeää, Metsän mies kirjoittaa.

Eipä se taida kovin kepeältä tuntua. Pogostan tauti, myös nivelrokoksi sanottu, on Sindbis-viruksen aiheuttama infektio, joka havaittiin ensimmäisen kerran 1974 Ilomantsissa. Nimi tuleekin Ilomantsin kirkonkylästä eli pogostasta.

Pogostan tauti aiheuttaa muun muassa näppyläistä ihottumaa ja nivelten kipeytymistä ja voi kestää jopa kuukausia. Tauti on esiintynyt usein seitsemän vuoden sykleissä.

Pogostan tauti on marjastajan ja sienestäjän riesa, tartuntoja tulee pääasiassa syyskesällä. Virus ilmeisesti säilyy ja lisääntyy kanalinnuissa.

Lopuksi: tiesittekö, että Suomessa on tunnistettu 42 hyttyslajia? Tuorein nimi luettelossa on alkukesällä varmistettu Aedes rossicus -laji.

Ja yli puolet noista lajeista harrastaa ihmisten riesana olemista.

Lähetä kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat / toimitus, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Robottipoliisit kiinnostavat Suomessakin – "Se voitaisiin lähettää rakennukseen, jossa epäillään olevan vaarallisia henkilöitä"

Veikko vastaa: Miten käy Kekkoselta floppityyli?

Pitääkö lasten oppia esihistoriaa? – arkeologi ja luokanopettaja vastaavat

Kuinka paljon ihmiskunnan hengittäminen tuottaa hiilidioksidia? Veikko vastaa

Koiran ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä – "Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle", sanoo viiden koiran emäntä Minna

Veikko vastaa: Miksi alastulopaikat tasataan vanhoilla laudoilla?

Nauru tekee hyvää, mutta siihen liittyy myös vallankäyttöä – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista, ja on jopa ajateltu, etteivät naiset ole hauskoja"

Tyhjeneekö akku nopeammin kylmässä? Veikko vastaa

Syömällä voi pelastaa maailman, mutta väärin keitetty aamukahvi voi pilata yrityksen – hiilijalanjäljen laskeminen on ilmastoruoan vaikeus

Mihin suuntaan pyörremyrsky pyörii? Veikko vastaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.